Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!
Käsittelyssämme on nyt Lohjan Hinku 2.0-ohjelma. Niin Lohjalla kuin koko Suomessa ongelmana on, että olemme ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen pahasti myöhässä.
Onneksi olemme päässeet eteenpäin takavuosien helpoista ja ”halvoista” keinoista, kuten ilmastoinnin sulkemisesta kouluissa ja päiväkodeissa ym. julkisissa tiloissa yö- ja loma-ajoiksi. Nythän me maksamme noista virheistä todella kalliisti.
Tieliikenne aiheuttaa lähes puolet päästöistä. Tarvitsemme äly- ja kimpparatkaisuja sekä lisää liityntäpysäköintipaikkoja. Liiteaineistossa on mainittu vain sähköautot. Akkutuotannon ympäristövaikutukset pohdituttavat. Esim. kongolainen koboltti ei ole reilun kaupan tuote. Niinpä mielestämme biodiesel ym. biopolttoaineet on pidettävä vaihtoehtoina etenkin kunnan omistaman raskaan kaluston osalta. Biopolttoaineiden tuotannossa on paljon potentiaalia. Mm. maatalouden jätteet ja joutomaat tulee saada hyötykäyttöön.
Vihreä valtuustoryhmä näkee, että kaavoituksen on tuettava ilmastotavoitteita mm. energiatehokkuutta painottavilla rakennusmääräyksillä. Kaavoitukseen tulee kuulua ilmastovaikutusten arviointi. Metsänhoidon tulee olla ilmastoviisasta ja kunnan metsien hiilinielut tulee maksimoida.
Elinkaarikustannuslaskenta on tärkeätä, kun kunta rakentaa. Pitkä käyttöikä ja matalammat kustannukset puoltavat ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja. Usein samalla saadaan myös terveyshyötyjä. Tarjouskilpailuissa tulisi hankintojen ilmastovaikutuksien näkyä selkeinä %-määrinä.
Tähän kaikkeen tarvitaan rahaa. Onneksi sitä on hankerahoituksen muodossa saatavilla esim. Maatalouden kehittämisrahastosta ja Ympäristöministeriöstä.
Tarvitaan myös resursseja. Kaupungin projekteihin kannattaa ottaa mukaan opinnäyte-, maisteri- ja diplomityöntekijöitä, kuten tässä Hinku 2.0:kin on tehty.
Jos ja kun oma osaaminen ei riitä, on apu lähellä: Motiva, SYKE, HINKU- ja FISU-verkostot muutamia mainitakseni.
Tarvitsemme Suomeen hajautetun ja joustavan energiajärjestelmän. Uusiutuvan energian tuotanto ja varastointi tulee kytkeä älykkääseen mikroverkkoon, jolla on kytkentä jakeluverkkoon. Kuluttaja siis toimisi myös tuottajana ja varastoijana. Joustava energiajärjestelmä toisi Suomelle uutta kilpailukykyä ja potentiaalia alati kasvavilla maailmanmarkkinoilla. Meillä on osaamista. Siitä kertovat mm. Suomen ensimmäinen, 1300 metriä syvä syvälämpökaivo Espoossa sekä Sinebrykoffin saamat satojen tuhansien eurojen säästöt lämmityskuluissa, kun he ottivat käyttöön lämmön talteenottojärjestelmän.
Suomen on oltava suunnannäyttäjä ja vietävä uutta teknologiaa muualle maailmaan. Meillä on velvollisuus tehdä parhaamme, sillä olemme yksi niistä muutamista kansoista, jotka tuhlaavat suurimman osan maapallon rikkauksista.
Väestön ikääntymisen aiheuttama huoltosuhteen heikkeneminen romahduttaa valtion tuloja vuoteen 2030 mennessä jopa 2 MRD€. Tuloja on lisättävä, ja samalla säästöjä on saatava aikaan. Myös Hinkun keinoin.
Arvoisat valtuutetut. Nyt ei puhuta lillukanvarsista, vaan järkälemäisistä mahdollisuuksista saada maahamme tuloja, mikäli Suomi osaa olla tarpeeksi ketterä.
Hajautettu energian ja sähkön tuotanto lisää myös turvallisuutta niin meillä kuin etenkin ilmastonmuutoksen kourissa kamppailevissa, kehittyvissä maissa, jossa infra on vielä hauras.
Arvoisa puheenjohtaja. Liitteenä olevassa Hinku 2.0 -toimenpideohjelmassa on kahdella sivulla sama kuva, joka ei liity Hinkuun. Varmaan voimme todeta, että ne vaihdetaan teknisenä korjauksena aiheeseen sopiviksi. Vihreä valtuustoryhmä hyväksyy päätösesityksen pienellä lisäyksellä. Esitän, että päätösesitys muutetaan kuuluvaksi seuraavasti:
”Valtuusto päättää
- hyväksyä Hinku 2.0 toimenpideohjelman ja
- että Hinku-toimenpideohjelma käydään läpi kerran valtuustokaudessa”.
Paula Nordström