Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat
Viime toukokuussa, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi liki 9 miljoonan euron suuruisen talouden tasapainottamisohjelman, näytti siltä, että sen turvin Lohja pääsee aloittamaan matkan kohti parempia aikoja.
Mitä pidemmälle vuosi ehti, sitä enemmän alkoi kuitenkin ilmestyä tummia pilviä taloustaivaalle, ja nyt nuo pilvet ovat jo todella mustia. Kaupungin tulopuoli sakkaa pahasti erityisesti verotulojen osalta.
Niinpä valtuuston hyväksyttävänä oleva ensi vuoden talousarvio on runsaat 1,7 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Tuossa edellä kerrotussa ei ole enää mitään uutta, sillä se on ollut yleinen puheenaihe, kun me päättäjät, virkamiehet ja asukkaat olemme kaupunkimme asioita ruotineet.
Samassa yhteydessä on voinut nousta esille myös toteamus siitä, että ennen Lohjan asiat olivat paremmalla tolalla kuin nyt. Tässäkään väitteessä ei sinänsä ole mitään uutta, sillä jokaisella – niin päättäjällä, virkamiehellä kuin asukkaalla – on varmasti vahva peruste oman näkemyksensä tueksi.
On tietysti selvää, että tiukan paikan tullen kannattaa vilkaista myös ympärilleen ja katsoa, miten asioita on ennen hoidettu tai miten muualla kiperiä kysymyksiä on pyritty ratkaisemaan.
Me vihreät haluamme katsoa ennen kaikkea tulevaisuuteen ja vieläpä luottavaisin ja avarin mielin. Olemme sitä mieltä, että nyt käsittelyssä oleva kaupungin ensi vuoden talousarvio on kaikesta karuudestaan huolimatta sellainen, jonka kanssa on vain voitava elää. Niinpä emme ryhmänä tule esittämään muutoksia talousarvioesitykseen, mutta kaikista asioista ryhmämme jäsenet eivät ole yksimielisiä. Lähinnä tämä koskee investointeja.
Vaikka ryhmänä emme muutosesityksiä teekään, reunaehtoja meillä toki on.
Lähdemme siitä, että talousarvioesitys on laadittu niin, että tuloja ei ole ylibudjetoitu taikka menoja alibudjetoitu. Toisin sanoen, että ne talouden tunnusluvut, joihin itse voimme suoraan vaikuttaa, pitävät kutinsa.
Toinen reunaehtomme on, että Lohjan elinvoiman kehittämiseen – kasvuun – panostetaan tosissaan. On huolehdittava siitä, että alkuvuodesta valmistuva elinvoimaohjelma ei jää vain korulauseiksi, vaan että se antaa konkreettiset eväät kaupungin elinvoiman ripeään elpymiseen.
Arvoisa puheenjohtaja
Ensi vuodelle suunnitellut investoinnit ovat asia, josta ryhmämme sisällä on erilaisia näkemyksiä. Erityisesti tämä koskee Tennarin laajennusta – aloitetaanko se ensi vuonna vai vasta vuonna 2021, kuten kaupunginhallitus esittää valtuustolle.
Aivan viime päivinä Tennarin laajennukseen liittyen on kuitenkin tullut esille uusia näkökulmia, jotka ovat saattaneet alkaa askarruttaa meitä päättäjiä – missä järjestyksessä Tennarin aluetta olisi syytä ryhtyä kehittämään: laajennus ensin vai puisto ensin ja rakennetaanko hanka kaupungin vai yhtiön taseeseen. Myönnän, että itsekin olen tämän asian kanssa painiskellut, toisin sanoen, onko minulla ollut käytettävissä riittävästi ajantasaista tietoa oman mielipiteeni pohjaksi.
Arvoisa puheenjohtaja
Vuosi sitten talousarviokäsittelyn yhteydessä pitämässäni vihreiden ryhmäpuheenvuorossa kysyin, syyllistynkö liialliseen pessimismiin, jos sanon, että tämäniltaiset päätöksemme ovat leikintekoa ensi kevään ratkaisuihin verrattuna?
Viittasin toteamuksellani siihen, että talouden tasapainottamisohjelman laatiminen oli käynnistynyt toden teolla.
Nyt olemme vastaavassa tilanteessa. Kaupunginhallitus on asettanut talouden tasapainottamisryhmän etsimään noin kuuden miljoonan euron säästöt.
Tehtävä ei ole helppo, mutta ehkä jonkin verran selkänojaa antaa tieto siitä, että helppoa se ei ole muuallakaan ainakin mitä tulee siihen, kuinka suomalaiset suhtautuvat kuntatalouden sopeuttamistoimiin.
Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks teetti aiheesta tutkimuksen, jonka tuloksia on esitelty uusimmassa Polemiikki-lehdessä. Tässä tuloksia:
54 prosenttia kansalaisista vastustaa kunnallisveron korotusta, 51 prosenttia on sitä mieltä, että kunnan omaisuutta ei saa myydä. Kuntapalveluja ei pidä karsia, laadusta ei pidä tinkiä eikä palveluja tule ulkoistaa – 64 prosenttia on tätä mieltä. Kunnan henkilökunnan irtisanomisia vastustaa 56 prosenttia kansalaisista.
Luvut ovat tietysti huolestuttavia, mutta toisaalta niihin voi suhtautua myös hyvin rauhallisesti. Sama mitä sopeuttamistoimia teet, enemmistö kuntalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että väärin tehty.
Vihreiden valtuustoryhmä hyväksyy kaupunginhallituksen pohjaesityksen muilta osin, mutta investointeihin liittyen ryhmästämme tulee ainakin yksi muutosesitys.
Urpo Uotila