Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat
Lohjan joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma on erinomainen näkemys joukkoliikenteen kehittämiseksi Lohjalla. Kiitos siitä kuuluu kaikille, jotka ovat olleet suunnitelmaa valmistelemassa.
Suunnitelma antaa selkeät käytännön suuntaviivat, miten Lohjan joukkoliikennettä tulee kehittää seuraavien kymmenen vuoden aikana, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin kaupunkilaisia.
Se on hyvä myös sen vuoksi, että se on yllättävänkin realistinen eikä yritä hoitaa kaikkia asioita kerralla kuntoon.
Toimiva joukkoliikenne on Lohjalle elintärkeä asia. Lohjan väkiluku on tällä hetkellä reilut 46 000 asukasta, mistä määrästä runsas kolmannes sijoittuu Lohjan keskustan alueelle. Mutta jos lähtökohdaksi ottaa Lohjan kaupungin pinta-alan, niin vain noin viisi prosenttia Lohjan pinta-alasta on kaupunkia ja loput maaseutumaista ympäristöä. Kun tähän lisätään vielä pääkaupunkiseudun läheisyys, on helppo ymmärtää, millaisia haasteita joukkoliikenteellä ylipäätään Lohjalle on. Lohjan joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman pohjalla on visio, jonka keskeinen ydin on määritelty seuraavasti: ”Joukkoliikenteen kehittämisellä on tärkeä rooli kestävän liikkumisen edistämisessä. Kestävän liikkumisen tavoitteena on yksityisautoilun vähentäminen lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä. Kestävällä liikkumisella on suoria vaikutuksia myös ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. On arvioitu, että joukkoliikenteen käyttäjä ottaa päivässä keskimäärin 2 000 askelta enemmän kuin yksityisautoilija. Joukkoliikenteellä ja sen kehittämisellä on siten tärkeä rooli liikenteestä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen vähentämisessä, mutta myös monipuolisten liikkumismahdollisuuksien lisäämisessä ja yhdyskuntarakenteen hajaantumisen estämisessä.” Näin siis visiossa. Ei enää pelkkiä juhlavia sanoja, vaan kiistatta yhä enemmän ja enemmän arkipäivää.
Arvoisa puheenjohtaja
Lohjan kaupunkistrategian ykköskärjen Elinvoimaisen Lohjan yhdeksi tavoitteeksi on linjattu ”monipuoliset kulkemisen mahdollisuudet, toimiva sisäinen ja ulkoinen liikenne.”
Mieleen tulee tietysti tunnin juna, mutta on paljon muutakin, mikä on kirjattu joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmiin. Osa niistä on pieniä, osa suuria, mutta yhteistä niille kaikille on, että toteutuessaan ne ovat kuntalaisille isoja asioita. Onkin hienoa, että kuntalaisia edustavat aluetoimikunnat ovat myös voineet antaa suunnittelijoille monta hyvää vinkkiä, miten lohjalaista joukkoliikennettä voitaisiin kehittää.
Tässä muutama esimerkki, millaisiin kysymyksiin joukkoliikennesuunnitelmassa etsitään vastauksia. Miten tulevaisuudessa järjestyy Lohjan eri kaupunginosien ja kaupunkikeskustan välinen joukkoliikenne, miten erilaisia joukkoliikennemuotoja pystytään tarjoamaan niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin vaikkapa karjalohjalaisia, sammattilaisia, pusulalaisia, nummilaisia? Voidaanko pääkaupunkiseudun työmatkaliikennettä sujuvoittaa esimerkiksi liityntäliikenteellä Siuntion asemalle tai Nummelaan ja sieltä Leppävaaran asemalle? Miten hyvin lähtee liikkeelle kimppakyytifoorumi, ovatko yhteiskäyttöiset sähköautot tulleet jäädäkseen? Entäpä koulukuljetukset, palvelu- ja kutsuliikenne puhumattakaan siitä, että bussipysäkeille saadaan ajantasaiset ja riittävän isolla tekstillä kirjoitetut aikataulutiedot?
Otan vielä yhden positiivisen tärpin joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman vuotuisesta työohjelmasta. Vuonna 2020 Lohja on tarkoitus profiloida viisaan liikkumisen kärkikaupungiksi, millä ennakoidaan seuraavan vuoden asuntomessuja. Tavoitteena on tuolloin ulottaa palveluliikenne uudelle asuntomessualueelle sekä tarjota uudenlaisia liikkumispalveluja kuten yhteiskäyttöautoja ja kaupunkipyöriä. Hyviä ajan henkeen sopivia oivalluksia.
Arvoisa puheenjohtaja
Kuten jo puheenvuoroni alussa totesin, Lohjan joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma on erinomainen. Nyt meistä valtuutetuista riippuu, miten sen tavoitteita lähdetään siirtämään käytäntöön ja millaisen painoarvon annamme kaupunkistrategiaan kirjatuille liikenneteeseille.
Vihreiden valtuustoryhmä on päätösesityksen takana.
Urpo Uotila