Kaupunkisuunnittelulautakunnan pj. Lähteenmäki kirjoitti LU 12.12.2014 kuinka ”Vapaaseen ja demokraattisesti ohjattuun yhteiskuntaan täytyy tietysti mahtua monenlaiset käsitykset ja ajatusmallit”. Tämän jälkeen hän 18.12.2014 mielipiteessään ohjaa kirjoittajavieraat Tuomisen ja Heinosen tutustumaan laajaan Porlaa koskevaan aineistoon.
Lukiessani Tuomisen kirjoitusta en löydä Porlan kohdalta yhtään virhettä tai sellaista asiaa, joka olisi vaikuttanut Lähteenmäen viittaamiin tekstariviesteihin. Kyllähän sinne kerrostaloja on suunnitteilla, kuten Tuominen sanoo. Verratessani nuoren Tekla Heinosen ja Lähteenmäen kirjoituksia en voi olla antamatta ääntäni Teklalle, joka on loistavasti saanut tiivistettyä asiansa 3:sta vuoden 2014 kuumasta perunasta meille aborginaaleille lohjalaisille! Teklan kirjoituksessa taidetaan kyllä viitataan tekstaripalstalle, mutta juuri niihin tekstareihin, jotka ovat kerrostalojen kannalla. Tosiaan, näihin tekstareihin ei ole perusteltua luoda käsitystä Porlan kokonaisarvosta niin historiallisesti, kuin kaupunkikuvallisesta, puhumattakaan sen säilyttämisestä jälkipolville, kuten Tekla toivoo.
Lohjan kaupunki osti Porlan 1981. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos oli vuokralla 1995 asti. Tämän jälkeen alue jäi kaupungille, eikä aluetta ole 20 vuoteen kehitetty.
2010 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. teetti kansallisesti palkitun Porlan järvikeskushankkeen selvityksen. Julkaisussa todetaan ”Aktiiviset lohjalaiset järjestivät keväällä 2008 kansalaisfoorumin, jossa Porlan kehittämisen puolesta esitettiin näkökulmia. Tilaisuuden jälkeen oli selvää, että alueen kehittämiseen on hyvät mahdollisuudet ja laaja kansalaiskiinnostus, mutta ei eteenpäin vievää toimijaa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry päättikin selvittää Lohjanjärven rannalla sijaitsevan noin 6 ha:n suuruisen Porlan alueen kehittämismahdollisuuksia saatuaan siihen alueen omistavan Lohjan kaupungin luvan. Uudenmaan järvikeskus -hanke tarjoaa Lohjan keskustan osayleiskaavan yhdeksi toteuttamisvaihtoehdoksi alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävää vesistötutkimuksen, kunnostuksen ja koulutuksen osaamiskeskittymää Porlaan. Keskus olisi myös virkistyskäyttöä ja matkailua palveleva käyntikohde näyttävine kala-altaineen. Hankkeen tavoitteena oli selvittää osaamiskeskittymän ja perhepuistokokonaisuuden toteuttamisen mahdollisuuksia.”
2013 alkukeväästä kaupungin hallitus hyväksyi keskustan osayleiskaavan, jossa Porlan alueelle oli varaukset mm. järvikeskukselle, ei kerrostaloille. Kesken tämän kaavaprosessin kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen pyysi työnantajalleen, Lemminkäiselle, suunnitteluvarausta Porlan alueelle kerrostaloille sekä mahdolliselle hotellille. Kaupunkisuunnittelulautakunta poisti Porlan alueen jo kertaalleen hyväksytystä keskustan kaavasta, joka monen mielestä oli pöyristyttävää, koska kuntalaiset olivat jo antaneet kaavaan mielipiteensä, eli hyväksyneet Porlan osaksi osa-yleiskaavaa ilman kerrostalorakentamista. Esittelyn tehnyt Lemminkäisen johtaja erosi lautakunnasta syksyllä 2013.
Se, että Lähteenmäki ohjeistaa yksittäistä kuntalaista tutustumaan laajaan Porla-aineistoon on tietenkin hyvä, mutta onhan myös nykyistä lautakuntaa ohjeistettu tutustumaan 2 vuotta ennen sen toimikautta tehtyihin suunnitelmiin? Historia löytyy mm. http://www.porla.fi/fi/tiedotus/jarvikeskus_mediassa.
Ai niin… Alussa viitatussa Lähteenmäen kirjoituksessa kirjoitetaan Suomen itsenäisyyspäivän juhlista. Suomi ja Puu-Anttila täyttävät 100 vuotta 2017, Porla 2016. Sallimmeko pyyhkiä nämä kuumat perunat Lohjan historiasta ja toteutuisiko silloin vain (Lähteenmäkeä lainaten) johtavat pyrkimykset: valta, ahneus ja itsekkyys?
Rauhaisaa Joulua!
Ari Pihlström (vihr.)