Kaupunginvaltuutettu Eija Tommilan pitämä Vihreiden ryhmäpuheenvuoro 8.10.2014.

On saavutus, että sote -lain valmistelussa löytyi vuosien valmistelun jälkeen yhteisymmärrys ja edessämme on kuntakierroksella lausuttavana oleva lakiesitys. Tie on ollut pitkä ja tuskainen, koska taustalla on vaikeat, isot kysymykset.

Maailma on hyvin erilainen mitä edellisen isomman muutoksen, vuoden -72 kansanterveyslain aikana: elinajanodotteemme on 70-luvulta noussut jopa 10 vuotta. Tämä tarkoittaa, että hoitoa ja hoivaa tarvitaan huomattavasti enemmän. Teknologia ja hoitotoimenpiteiden valtava kehittyminen mahdollistaa hoidon tarjoamisen yhä sairaammalle ja iäkkäämmälle väestölle. Uutta tutkimustietoa saadaan kiihtyvällä vauhdilla. Potilaiden tietämys, tarpeet ja vaatimukset ovat myös aivan eri luokkaa kuin 70-luvulla. Nämä kehitystrendit ovat erittäin positiivisia, ja niitä muistaa yleensä lämmöllä kiittää viimeistään, jos oma tai lähiomaisten terveys on uhattuna.

Toisaalta palveluun pääsy on takkuillut siitäkin huolimatta, että sen piiriin pääsemiseksi on tehty lakisääteisiä aikarajoja: palveluiden järjestäminen ja tuotanto on ollut hajanaista, henkilöstön riittävyys on ollut uhattuna, on muodostunut turhia raja-aitoja ja edun tavoittelua sekä hoidon kokonaisuuden hahmottaminen on hämärtynyt. On hyvinkin suotavaa luoda toimivampi järjestelmä: tehostaa palveluiden tuotantoa, virtaviivaistaa palveluketjuja ja vahvistaa asiakaslähtöisyyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon laajalle integraatiolle on ollut tilaus.

Järjestävät tahot, viisi sote-aluetta, mahdollistavat laajojen palvelukokonaisuuksien tarkastelun ja palveluiden eheämmän integroinnin. Lain mukaan palvelujen järjestäminen todetaan järjestämispäätöksessä, jonka sote -aue hyväksyy ja jonka valtio edelleen vahvistaa. Järjestämispäätöksen pohjana käytetään alueiden hyvinvointi- ja palvelujenkäyttötietoja. Tämä sekä valtion ohjaus lähtökohtaisesti mahdollistavat tasa-arvoisten palvelujen tarjoamisen koko maassamme. Palvelujen tuotanto rakennetaan kuntien aloitteesta. Minkälaisella julkisvetoisella monituottajamallilla palvelut tullaan tuottamaan, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa tuotanto-organisaation tulee olla riittävän vahva kyetäkseen kattamaan väestönsä ehkäisevät, hoitavat, korjaavat ja kuntouttavat palvelut.

Pelkät rakenteet eivät kuitenkaan vielä takaa palveluiden suotuisaa kehitystä. Raamilaki on lähinnä mahdollistaja ja muutokset pitää tehdä toiminnan ja käytännön puolella. Tärkeää onkin, että toiminnan sisältöä aletaan pikaisesti kehittää tulevien hallintorakenteiden rinnalla. Palvelujen saavutettavuus ja oikea-aikainen saatavuus, peruspalvelujen vahvistaminen, kansalaisten eriarvoisuus ja terveyserojen kasvun taittaminen ovat olleet lakia ohjaavat prinsiipit alusta alkaen. Näissä onnistuminen tulee vaatimaan uusien innovaatioiden ja luovien toimintakäytänteiden lisäksi vahvaa, yhteen sovittavaa johtamista, mikä mahdollistaa aidosti palvelujen tarkastelun ja integroinnin yli nykyisten organisaation rajapintojen.

Laissa on vielä paljon tarkennettavaa, ja Lohjan kaupunki on lausunnossaan puuttunut mm. rahoitussäännösten epäselvyyteen ja kaipaa hallinnollisiin pykäliin tarkennuksia. Investointien ja tilakustannusten osalta käytänteitä ei ole laissa ratkaistu. Muutoin sote-alueet rahoittavat palvelujen tuottamisen. Kuntien kustannusosuuksiin vaikuttaa asukasluvun lisäksi ikä ja sairastavuustekijät. Ministeriö seuraa sote-alueiden ja palvelun tuottajien toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Ehkäiseviin palveluihin ja terveyden edistämiseen on hahmoteltu mm. kannustimia ja motivointia lisääviä elementtejä.

Lohjalla on lähikuntien kanssa tehty jo pitkään erinomaista yhteistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kentälläkin on ollut Hiita-hanketta ja LOSTia: suunniteltu, rakennettu ja purettukin. Edelleen Lohjan kaupunki sote-lain lausunnossaan peräänkuuluttaa avointa mieltä eri vaihtoehtojen punnitsemisessa. Vaikka haasteet ovat suuret ja aikataulu rajallinen, niin vihreä valtuustoryhmä on yksimielisesti sote-lain ja Lohjan kaupungin lausunnon takana.

Lohjalla 8.10.2014
Eija Tommila