Julkaistu Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-palstalla 18.4.2014.
Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista. Nuorisotakuu astui voimaan 1.1.2013 ja sen tarkoituksena on taata jokaiselle nuorelle pääsy koulutukseen, kuntoutukseen tai työmarkkinoille kolmen kuukauden kuluessa te-palveluihin ilmoittautumisesta.
Etsivä nuorisotyö on uudehko työmuoto johon valtio myöntää kunnille määrärahoja. Sen tavoitteena on ollut tavoittaa yhteiskunnastamme ”pudonneet” nuoret ja saattaa heidät palveluverkoston autettavaksi. Vuonna 2013 etsivä työ tavoitti noin 27 000 nuorta Suomessa. Tehokas etsivä työ yhdessä toimivan nuorisotakuun kanssa saattaa tuottaa tulevaisuudessa entistä parempia tuloksia. Nuorisotyöpajojen merkitys takuun toteuttajatahona tulenee kasvamaan.
Nuorisotakuun ensimmäisen vuoden valtakunnallinen arvio esiteltiin 9.4.2014. Arvion mukaan nuorisotakuulla on nyt yhteinen tahtotila ja hyvin rakennettu perusta. Tästä on hyvä kehittää toimintoja ja kiinnittää huomiota epäkohtiin jotka ovat tulleet käytännön toteutuksessa esille.
Takuuta arvioitaessa on hyvää muistaa että hanke ei todellakaan ole vuoden tai kahden hanke vaan tavoitteet ovat pidemmällä viiveellä. Vuonna 2013 työttömistä nuorista 96,2 %:lle pystyttiin tekemään työllistymissuunnitelma kolmen kuukauden sisällä.
Mielestäni nuorisotakuun ehdottamasti paras mukanaan tuoma asia on se, että nuorten asioihin on alettu kiinnittää enemmän huomiota ja resurssointitarpeet ovat nousseet näkyviksi. Nuorten palveluja tuottavat tahot ovat muuttaneet toimintatapojaan tarpeen mukaan.
Jalkautuvaa palvelua saa jo usealta taholta. Tästä voisi olla esimerkkinä kotikuntamme Nuoren tuki- ja neuvontakeskus Linkki, jossa on jo te-palvelujen ja perusturvatoimen päivystys sekä psykiatrisen sairaanhoitajan että päihdetyöntekijän vastaanotto.
Takuun toteutuminen pitää sisällään syvällisempiä tavoitteita kuin nuoren integroiminen puhtaasti koulutukseen tai työelämään. Suuri osa nuorista tarvitsee valtavasti tukea tähän ja on edettävä pienin askelin. Nuorisotakuun arvioinnissa todettiin että nuorisotakuun piirissä olevien nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden saaminen on heikompaa kuin muiden nuorten palvelujen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen riittämättömyys on tullut selkeästi esille. Näihin tulisi resurssoida riittävästi.
Kehittämisen kohteeksi kunnissa nousee raportin mukaan monialaisen yhteistyön kehittäminen. Eri hallinnonalojen toimijoiden ja muiden toimijoiden tulee madaltaa raja-aitoja ja kehittää tiedonkulkua nuoren tavoitteiden mukaisesti. Työnjaosta on sovittava tarkemmin ja on panostettava henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen.
Halusin itse kohdata työn kohteena olevia nuoria ja sain mahdollisuuden keskustella kahden minulle entuudestaan tuntemattoman nuoren kanssa. Tarkoituksenani oli kuulostella miten takuu käytännössä toteutuu nuoren näkökulmasta nähden. Näiden nuorten kokemus Lohjan palveluista olivat positiiviset. Tulen seuraamaan näiden nuorten polkuja ja kirjoitan niistä tuonnempana.
Lohjan kaupungin päätöksenteossa nuorisotakuusta on puhuttu mielestäni yllättävän vähän. Olisin kiitollinen mikäli työstä raportoitaisiin myös paikallisella tasolla. Uskoisin että päättäjät olisivat hyvinkin kiinnostuneita kuulemaan työstä ja tuloksista ja omalta osaltaan panostamaan esille tulleiden epäkohtien korjaamiseen yhteisten nuortemme hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Sari Huttu-Méling
kaupunginvaltuutettu