Julkaistu mielipidekirjoituksena Länsi-Uusimaassa 18.4.2014.
Lohjan kasvustrategia 2013-2021 ilmoittaa kotikaupunkimme arvoiksi mm. asukaslähtöisyyden ja kestävän kehityksen. Mitä on asukaslähtöinen, kestävä kehitys Lohjan kaupunkisuunnittelussa?
Tämä kysymys on jälleen ajankohtainen, kiitos Ilkka Lähteenmäen kirjoituksen (L-U 16.4.).
Kuten puheenvuorossani Länsi-Uudenmaan Sparrausfoorum 4 -tilaisuudessa toin esiin, kestävän kehityksen käsite on kärsinyt inflaation. Tästä olemme Lähteenmäen kanssa samaa mieltä. Kuten Lähteenmäki osuvati tunnistaa, kestävyyden nimissä perustellaan asia jos toinenkin. Lohjalla perustellaan kestävällä kehityksellä kaupunkirakenteen tiivistämistä pisteeseen, jossa kaupunkikeskustassa ei ole enää niitä luontoarvoja, joiden vuoksi Lohja koetaan vetovoimaisena.
Vaikuttaakin siltä, että Lohjalla taloudellinen kestävyys ajaa sosiaalisen ja kulttuurisen sekä ekologisen kestävyyden ohi. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse taloudellisesta kestävyydestä, vaan taloudellisesta kannattavuudesta, joka ohjaa lohjalaista päätöksentekoa.
Todellisten vetovoimatekijöiden sijaan peräänkuulutetaan lähinnä kauppakeskusten toteuttamista sekä kerrostaloasumisen lisäämistä kaupunkikeskustaan.
Asukkaiden kokemaa laatua, kuten ihmisen kokoisia keskustakauppoja tai kävellen taitettavaa koulumatkaa, ei aina muisteta arvottaa. Järvi- ja harjunäkymät, Porlasta puhumattakaan, halutaan varata maksukykyisille kerros- ja tornitaloasukkaille. Kaupungin historialliselle kerrostuneisuudelle, monimuotoisille viheralueille tai asukasrakenteen monipuolistamisen tavoitteille ei juuri painoarvoa anneta.
Lohjalla keskitetään ikääntyvien asuminen keskustaan ja perheiden asuminen muualle. Tämäkö kestävää?
Kestävä kehitys peräänkuuluttaa kokonaisuuden arviointia.
Millä tavoin tuetaan asukkaiden kestäviä valintoja?
Millä periaatteilla luomme kaupunkirakennetta, joka motivoi kävelyyn, pyöräilyyn ja lumisina talvina vaikkapa potkukelkkailuun?
Millä ehdoin olisimme valmiit jättämään etelänloman väliin ja nauttimaan lähiseutumatkailusta?
Miten kotitalouksien kukkaro venyisi lähiruuan suosimiseen?
Miten tuetaan päästöttömän energian valintoja?
Kuinka luodaan elävää keskustaa ja siihen liittyen monipuolistetaan keskusta-alueen asukasrakennetta?
Kuten puheenvuorossani Sparrausfoorumissa 3.4. totesin, päättäjien ja asukkaiden todellisuus kestävän kehityksen valinnoista ei aina kohtaa.
Tämä ei kuitenkaan poista päättäjien vastuuta kestävyyden tavoittelusta, sillä maapallon kantokyky on rajallinen.
Ja näitä palloja on vain yksi. Siksi päättäjien on perehdyttävä siihen, mistä esimerkiksi kestävä kaupunkikehitys muodostuu ja miten asukkaita tuetaan kestävyyden valinnoissa.
Kuten myös siihen, miksi ydinvoima tai kivihiili eivät ole pitkällä tähtäimellä kestäviä ratkaisuja.
Eija Hasu
Aalto-yliopiston tutkija
Ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsen (sit.)