Julkaistu Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-palstalla lokakuun alussa 2013.
Viime kesä on varmasti kaikilla meillä mielessämme ihanana ja lämpimänä. Nyt, kun syksy etenee nopeasti ja pimeys ja kylmyys ovat antaneet ensimmäiset maistiaisensa, saattaa moni salaa mielessään jopa toivoa ilmaston lämpenemistä ja haaveilla Keski-Euroopan lauhasta ilmastosta. Ennusteiden mukaan Suomen ilmasto lämpeneekin jopa muuta maailmaa nopeammin. Se ei ole ainoastaan positiivista.
Perjantaina 27.9. julkaistiin kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ilmastoraportin ensimmäinen osa. Ilmastopaneelin raportti perustuu tuhansiin eri tutkimuksiin ja niitä tekevät tuhannet tutkijat eri puolilta maailmaa, joten mistään tuulesta tempaistusta raportista ei ole kysymys. Suomesta mukana on tätä nykyä viisi tutkijaa.
Raportti on vakava varoitus: jos jatkamme nykyiseen malliin, ilmasto saattaa lämmetä esiteolliseen aikaan verrattuna jopa 5,6 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Tuo tarkoittaa käytännössä mahdottomia elinolosuhteita monissa maailman kolkissa. Raportin mukaan myös merenpinnan nousu tulee olemaan korkeampi kuin aiemmin on arvioitu: jopa 81 cm. On syytä muistaa, että merenpinta on noussut 1900-luvun aikana vain 12–22 cm paikasta riippuen. Metrinkin nousu olisi tuhoisaa esimerkiksi Miamille, jossa superhurrikaani Sandy nostatti jo viime syksynä meriveden New Yorkin metrotunneleihin. Noin puolet maapallon ihmisistä asuu rannikoilla, koska siellä on hedelmällisin maaperä, ja merenpinnan nousu saattaisi miljoonia ja taas miljoonia aasialaisia kodittomiksi. Meret myös happamoituvat ilmastonmuutoksen seurauksena, ja lajistoltaan äärimmäisen rikkaat koralliriutat ovat hätää kärsimässä.
Jo puolen metrin nousu voi vakavasti uhata niitä makean veden varastoja, jotka sijaitsevat alavilla ranta-alueilla. Kun tähän kaikkeen yhdistetään maapallon väkiluvun jatkuva kasvu, on seuraavana haasteena ruoan riittäminen. Ei liene kenellekään epäselvää, että ruoasta ja puhtaasta vedestä on jo nyt monissa maissa huutava pula. Eräiden arvioiden mukaan neljällä asteella lämmennyt maailma pystyisi elättämään enää miljardi ihmistä.
Kuten moni lukija tietää, Lohja on yksi neljästätoista Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -pilottihankkeeseen sitoutuneista kunnista. HINKU-kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään ripeästi. Koska kukaan ei halua elää neljällä asteella lämmenneessä maailmassa, päästöt on saatava käännettyä selvään laskuun jo ennen vuotta 2020 ja ne täytyy saada puolittumaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä ei onnistu heppoisin keinoin, mutta Suomella on jo kaikki tekniset valmiudet olemassa. Ne vain täytyy ottaa käyttöön.
Edelläkävijyys päästöjen puolittamisessa on suuri haaste, mutta ympäristötekniikka tarjoaa myös mahdollisuuksia. Suomella on niin halutessaan mahdollisuus profiloitua cleantechin mallimaaksi. Meillä on jo nyt pari tuhatta cleantech-yrittäjää jotka työllistävät 50 000 henkeä. Yritykset ovat suuntautuneet erityisesti bioenergiaan ja energiatehokkuuden parantamiseen. Lohjallakin olisi tuhannen taalan paikka profiloitua cleantech-kunnaksi nyt, kun savupiipputeollisuuden alasajo on alkanut.
Jotkut väittävät, että Suomen on turha yrittää pelastaa maailmaa yksin, kun Kiinakaan ei tee mitään. Kiina ehkä lähti liikkeelle hieman myöhemmin, mutta se investoi satoja miljardeja ilmasto-ongelmien ratkaisuihin ja aikoo toteuttaa yksipuolisesti kansalliset päästörajoitukset. On hyvä muistaa sekin, että ne suuryritykset, jotka uskottelevat eurooppalaisille, etteivät he voi toimia ilman Yhdysvaltoja, uskottelevat yhdysvaltalaisille, etteivät he voi toimia ilman Eurooppaa.
Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat marraskuussa Puolassa. Kaikkien maailman maiden yhteistä näkemystä voi olla vaikea saavuttaa, kun öljyntuottajamaat hyötyvät lyhyellä tähtäimellä fossiilisten polttoaineiden rajoittamattomasta käytöstä. Ehkä olisikin parempi tavoitella riittävän monen merkittävän maan yhteisymmärrystä. IPCC:n raporttikaan ei ole täysin lohduton: myönteisimmässä tapauksessa, jossa päästöjä leikataan varsin rivakasti, maailma lämpenisi tällä vuosisadalla vain asteen, ja välttyisimme pahimmalta. Helppoa se ei ole, mutta mielestäni on silti syytä muistaa Martti Lutherin sanat: ”Vaikka tietäisin, että maailma tuhoutuu huomenna, istuttaisin tänään omenapuun”. Sitoo se ainakin vähän hiilidioksidia.
Paula Nordström