(Julkaistu mielipidekirjoituksena Länsi-Uusimaassa 11.9.2013.)
Lohjan kasvustrategia 2013-2021 ilmoittaa kotikaupunkimme arvoiksi mm. avoimuuden, asukaslähtöisyyden, taloudellisuuden ja kestävän kehityksen. Miten nämä arvot toteutuivat Porlan päätöksessä, jossa tämä erityisiä luonto- ja kulttuurihistoriallisia arvoja omaava alue luovutettiin pikavauhtia ulkopuolisen tahon suunnitteluun, vastoin kaupunginhallituksen hyväksymää käyttötarkoitusta?
Porlan tapaus lienee tyypillinen esimerkki tilanteesta, jossa kestävän kehityksen eri ulottuvuudet sekä avoimuus ja asukaslähtöisyys joutuvat koetukselle. Kenen ehdoilla päätöksiä siis tehdään? Onko avointa ja asukaslähtöistä, että Porlan suunnitteluvaraus valmisteltiin asukkailta ja monelta luottamushenkilöltä salassa? Osalle kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenistä ehdotus tuli ensi kertaa tietoon vasta esityslistassa, muutama päivä ennen päätöksentekoa. Edistääkö tämä kestävää kehitystä ja avoimuutta, vaihtoehtojen tasapuolista arvioimista?
Kestävä kehitys itsessään sisältää sosiaalisen, kulttuurisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden; yksi tekijä ei saisi perusteettomasti ajaa muiden yli. Nyt lyhyen tähtäimen taloudellinen etu jyräsi muut arvot.
Porla on alue, joka jakaa mielipiteitä ja toiveita. Yksi kokee alueen pusikoituneena, toinen kehityksen esteenä, kolmas arvostaa alueen luontoarvoja ja neljäs kaipaa aluetta kehitettävän puistomaisemmaksi ja käytettävämmäksi. Porlaan kulminoituukin Lohjan kehityskuva.
Porlan alueen suunnittelusta vastaa seuraavat vuodet Lemminkäinen Talo Oy. Alueelle havitellaan kerrostaloja, hotellia, järviluontokeskusta. Kaikki nämä tavoitellut toiminnat vaativat pysäköintitiloja. Pysäköintitilat vaativat tilaa, mikä vähentää jäljelle jäävän viheralueen alaa. Sanomattakin lienee selvää, että Porlan ainutlaatuisuus menetetään, jos suunnitelmat toteutuvat. Tuskinpa järviluontokeskuksellekaan löytyisi enää riittävästi luontoa, sen monimuotoisuudesta puhumattakaan. Onkin kysyttävä, miksi luontokeskus ilman luontoa kiinnostaisi matkailijoita? Parin altaan puisto tuskin vetäisi bussilasteittain turisteja.
Lohjan strategia nimeää laadukkaan ja puhtaan luonnon vahvuudekseen. Mitä on lohjalainen laatu? Viher- ja virkistysympäristön vaalimiseen, hoitamiseen ja kehittämiseen ei hyvinäkään aikoina löydy varoja, ei ilmeisesti edes tahtoa. Lohjan kaupungille on tehty lukematon määrä selvityksiä ja alustavia suunnitelmia. Osassa niistä on myös esitetty keinoja, joilla saataisiin järvi osaksi kaupunkikeskustaa. Mitään ei ole tehty, vaan yksisilmäisesti hoetaan ”lisää kerrostaloja”. Joskus vähemmän olisi kuitenkin enemmän. Puuston harkittu raivaus maksaisi itsenä pian takaisin. Mutta ei. Mieluummin päästetään pusikoitumaan, ja ainoaksi ratkaisuksi tarjotaan rantojen rakentamista.
Jos Lohjasta halutaan oikeasti kehittää vetovoimainen, ”elämyksellistä asumista” tarjoava kaupunki, tulee Lohjan arvot avata auki ja pitää ne mukana päätöksenteossa. Avoimesti. Kaupunki ei ole yhtä kuin kerrostalot ja kaupallisuus. Kaupunki on asukkaita ja katuelämää, mahdollisuutta vaikuttaa asuinympäristöönsä ja nauttia siitä. Kaupungissa voi vaikka lähteä piknikille – mutta kuinka monta piknikpaikkaa keskusta-alueemme tarjoaa Aurlahden nurmikaistaleen lisäksi? Ja missä ovat kaupunkikeskustan hiljaiset paikat?
Millaisin arvoin ja toimenpitein kaupunkimme elämyksellisyyttä kehitetään? Mitä on kestävä kehitys Lohjan kaupunkisuunnittelussa? Näihin kysymyksiin toivoisin näkemykset kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajalta ja jäseniltä sekä kaupunginjohtajalta.
Eija Hasu
maisema-arkkitehti, KTM
ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsen