Kirjoittajavieras (Länsi-Uusimaa, 22.2.13)
Kansa ei ymmärrä kaavoitusta, joku väitti minulle. Oli puhe lähidemokratiasta ja mihin
asioihin asti se pitäisi ulottaa. Kaavoituksessa on kuitenkin kyse ympäristöstä ja
palveluista, joihin jokaisella on omakohtaista tuntumaa, ihmettelin minä.
Vihreässä keskusteluilassa 7.2. kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku perusteli
kauppakeskuksen rakentamista Nahkurintorille kuluttajatutkimuksilla, joiden mukaan
ihmiset haluavat ajaa autolla kauppakeskuksen parkkihalliin ja hoitaa kaikki ostoksensa
saman katon alla. Jos tämä pitää paikkansa, olen samaa mieltä ensimmäisen väittäjän
kanssa. Ainakaan silloin ei ymmärretä kaavoituksen pitkän tähtäimen ympäristö- ja
maisemavaikutuksia ja asukkaiden tahto olisi alistettava ilmastonmuutoksen torjumiselle.
Autoilun tukeminen kaupallisin keinoin ei ymmärtääkseni ole sitä kestävää kehitystä, johon
Lohja on mm. HINKU-hankkeen myötä sitoutunut.
Lohjan keskustan kaupallinen selvitys vuodelta 2006 on tehty toimipaikkarekisterin ja
kaupan tilastojen pohjalta. Eli asukkailta siinä ei ole kysytty mitään. Selvityksen mukaan
Lohjalla oli huutava pula liiketilasta. Silloin vain neljä toimitilaa oli tyhjänä ja Prismaa ei oltu
vielä avattu. Selvitys ennusti Lohjan ostovoiman kasvavan 10 % vuoteen 2020 mennessä
väestömäärän ja kulutuksen kasvun myötä. Koska Lohja oli toimipaikkarakenteeltaan
“keskustamainen” eikä pikkukaupungeille ominaisesti päivittäistavarakauppaan keskittyvä,
kasvu kohdistuisi suhteessa eniten erikoiskauppaan.
Nyt meillä on Prisma ja lukemattomia tyhjiä liiketiloja. Taidamme sittenkin olla
pikkukaupunki. Selvityksen moittima tilanne, jossa liiketilat ovat sijoittuneet hajanaisesti, on
pahentunut niiden tyhjenemisen myötä.
Nahkurintorinkin todetaan olevan etäällä kaupallisesta ytimestä. Ratkaisuksi tarjotaan
tiivistä keskustarakennetta, kävely-yhteyksien parantamista ja “menestyvän keskustan
tunnusmerkkiä” kävelykatua. Alamme päästä asiaan. Mutta jos uusi kauppakeskus tappaa
lisää kivijalkakauppoja, ei elävä yhteys eri liiketilojen välillä säily edes kävelykadun avulla.
Tyhjät liiketilat eivät houkuttele muuhun kuin pikaiseen ohimarssiin.
Kaavassa kortteli on lisäksi täyteen ahdettu. Se ahdistaa Nahkurintallin nurkkaan eikä
tarjoa oleskelu- tai puistotilaa. Rakennuksen katto, josta olisi mahtavat näkymät järvelle ja
harjulle, on varattu autoille.
Tämä kaikki sotii myös Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimuksen (2011) keskeisiä tuloksia
vastaan. Tutkimus on tehty haastattelemalla kuluttajia ja yrittäjiä. Missään kohtaa tutkimus
ei mainitse kauppakeskuksia vetovoimatekijöinä. Sen sijaan luonto, maaseutumaisuus ja
joukkoliikenteen kehittäminen houkuttelevat alueelle asukkaita – ja asiakkaita. Tarjontaa
täytyy tutkimuksen mukaan monipuolistaa, mutta vetonaulojen uskotaan löytyvän
ympäristöstä. Johtopäätöksenä hiilineutraalius nähdään alueen brändinä, jossa vihreät
arvot olisi sidottava alueen markkinointiin.
Konkreettisemmalla tasolla ekologisuus kilpailuvalttina tarkoittaa työpaikkojen ja yritysten
luomista vesielementin ympärille, ympäristöteknologiaan ja matkailuun. Näitä tekijöitä
listaa Seudullinen elinvoima- ja elinkeino-ohjelma SELKO (2012). Lisäksi se tarkoittaa
fiksua tonttikauppaa, uusien energiaratkaisujen ja ekologisten materiaalien käyttämistä
rakentamisessa. Näissä kaikissa Lohja osana Länsi-Uuttamaatta voi olla edelläkävijä.
Kauppakeskuksia ketjuliikkeineen sen sijaan on joka paikassa.
Hyvä uutinen on, että keskustan osayleiskaavasta on tehty niin paljon muistutuksia, että
uusi versio tulee näytille kevään aikana. Siihen pystyy siis vielä vaikuttamaan ennen uutta
valtuustokäsittelyä, joka on edessä kesäkuussa.
Lohjan Vihreät suunnittevat kaavasta omaa esitystään, jossa liiketilaa todennäköisesti
supistetaan reilusti ja rakennuksesta lohkaistaan aimo siivu avoimen kaupunkitilan ja
terassien hyväksi. Katto olisi oiva paikka maiseman ihailuun ja vaikkapa ruokailuun
kattopuutarhan siimeksessä. Ehkä tällainen liikekeskus houkuttelisi paremmin myös
paikallisia yrittäjiä, jotka panostavat alueen ominaislaadun esiintuomiseen ja lähituotteisiin.
Kävelykadusta soisin tulevan hulppean bulevardin harjulta rantaan asti. Mutta jos ei se nyt
ihan Aurlahtea hyväile, muistuttakoon edes parin korttelin mittaisena, että ihmisillä on jalat
liikkumista varten.
Minna Jaskari
Lohjanharjun Vihreiden pj