(Mielipidekirjoitus, Länsi-Uusimaa)

Perjantaina 5.10. järjestetyssä Ihana ikä -senioritapahtumassa Lohjanharjun Vihreitä edusti vain kaunis nimikyltti. Kuulin asiasta jälkikäteen, koska minut oli ilmoitettu tilaisuuden yhteydessä järjestettyyn vaalipaneeliin tietämättäni. Tällaista ei saisi tapahtua, mutta joskus tieto ei vaan kulje. Olen pahoillani erityisesti paneelia kuuntelemaan saapuneiden ikäihmisten puolesta.

Korviini kantautui, että paneelikeskustelu oli kääntynyt väittelyksi terveyskeskusten määrästä. Terveyskeskusten määrän säilyttämisellä ikäihmisten hoitoa ei kuitenkaan ratkaista. Lähtökohtana pitää olla senioreiden itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus asuinpaikan suhteen. Tuttu ympäristö naapureineen ja ystävineen tuo elämänlaatua, joka parantaa toimintakykyä ja terveyttä. Palvelut on silloin taattava siellä, missä asuinpaikkakin on.

Perinteiset terveyskeskukset sopivat kaupunkialueelle, jossa on riittävästi väestöpohjaa. Keskusta-alueelle on myös helpompi saada lääkäreitä. Syrjäkylillä ja taajamissa sen sijaan kamppaillaan sijaisten puutteen, vaihtuvien lääkärien ja yksityisten hoiva-alan yritysten hinnoittelun kanssa. Pelätty kahden terveyskeskuksen malli olisi taannut vanhuksille oman, heidän erityistarpeisiinsa keskittyneen geriatrisen yksikön nykyiseen Keskustan terveysasemaan.

Taajamissa ja kylissä terveyskeskusten palveluja voisivat hoitaa kustannuksiltaan ja rakenteeltaan kevyemmät terveyskioskit. Verikokeen ottaminen tai verenpaineen mittaaminen ei vaadi ympärilleen esim. Tynninharjun kokoista laitosta. Terveyskioski voi toimia olemassaolevassa rakennuksessa, koulun tai päiväkodin yhteydessä tai vaikka vanhalla seurantalolla.

Ikäihmisille liikkuminen on kuitenkin ongelma oli palvelu sitten terveyskeskuksessa tai -kioskissa. Heillä ei välttämättä ole enää ajokorttia, kyliltä kulkee busseja huonosti ja pysäkille on liikaa matkaa. Vaihtoehdoksi jää taksi, kun joukko-ja palveluliikenne ei tavoita kaikkia. Monen tutkimuksen ja toimenpiteen voisi hoitaa ikäihmisen kotona tai kyliä kiertävässä terveysbussissa. Onhan meillä kirjasto- ja optikkoautotkin, miksei sitten terveysbusseja?

Kun terveysbussi hurauttaisi kotikulmille, heikkokuntoisen ihmisen ei tarvitsisi lähteä mihinkään. Tämä palvelisi ikäihmisten lisäksi myös vammaisia, pienten lasten äitejä tai vaikkapa flunssaan sairastunutta sairasloman tarvitsijaa. Kun tarvitaan jatkotutkimuksia tai tilanne on vakavampi, on joka tapauksessa turvauduttava ambulanssiin ja / tai sairaalaan eli siinä suhteessa kevyemmät palvelurakenteet eivät vaarantaisi mitään.

Terveysbussien käyttöönoton näkisin kaikista tärkeimpänä syrjäisemmillä seuduilla. Esimerkiksi Karjalohjalla yli 65-vuotiaiden suhteellinen osuus on jo reilusti yli 20 %. Viidesosaa väestöstä ei voida kuvitella siirrettävän keskusta-alueelle asumaan. Jokaisen kuljettaminen erikseen terveyspalvelujen pariin on myös melkoista tuhlausta.

Sairaanhoidon lisäksi olisi ikäihmistenkin kohdalla panostettava ennaltaehkäisevään työhön. Kotihoitoa voitaisiin kehittää välttämättömistä hoitotoimista neuvontaan, liikuttamiseen ja muuhun aktivoimiseen. Resurssit tähän saataisiin rohkealla palvelurakenteiden keventämisellä ja painopisteen siirtämisellä puitteista ihmisten kohtaamiseen. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on tärkeää ja sitä olisi laajennettava kyliin ja taajamiin. Esimerkiksi Apuomenan seniorikahvilat toimivat vain kaupungissa. Parasta ennaltaehkäisyä on varmasti yksinäisyyden poistaminen. Ihmisten kynnystä tarjoutua ikäihmisten seuraksi, lukemaan, kävelyttämään ja vaikka vain juomaan päiväkahvit pitäisi madaltaa.

Omaishoidon edellytyksiä olisi edelleen parannettava mm. vertaistuella ja vapaapäivien lisäämisellä. Omaishoidon määritelmää tulisi lisäksi laajentaa koskemaan myös esim. vanhempiaan osittain kotona hoitavia lapsia tai muita lähisukulaisia. Osa-aikatyöhön siirtyvän omaishoitajan tulonmenetystä olisi tuettava, kuten lasten kotihoitoakin. Tämä tulee kunnalle edullisemmaksi kuin laitoshoito.

Ikäihmisten hoito ei saisi siirtyä automaattisesti laitoksiin siinäkään vaiheessa, kun tarvitaan ympärivuorokautista apua. Esimerkiksi Tammisaaressa on hyviä kokemuksia kotisairaalatoiminnasta. Jälleen potilaan hoitaminen kotona tulee kunnalle halvemmaksi kuin uusien laitospaikkojen rakentaminen.

Lisäksi on muistettava, että valtaosa ikäihmisistä on edelleen aktiivisia kansalaisia, joilla on aikaa käydä museoissa, kirjastossa, konserteissa, teatterissa ja elokuvissa. Ikäihmiset eivät saa jäädä vain numeroiksi sote-palvelutilastoissa, vaan heitä kiinnostavasta tarjonnasta on pidettävä huolta niin kulttuurin saralla kuin liikunta- ja opintoryhmissäkin.

 

Minna Jaskari

kuntavaaliehdokas (vihr.)

Lohjanharjun Vihreiden pj