(Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaa 8.9.2012)
Lohjan tulevaisuuden kannalta yksi huonoimmista päätöksistä päättyvällä valtuustokaudella on ollut kaupunginhallituksen tyrmäys Laurinkadun kävelykatuhankkeelle keskustan osayleiskaavaa käsiteltäessä.
Kävelykadulla keskustasta haluttiin tehdä viihtyisä alue, jossa ihmiset kävelymatkan sisällä tavoittavat erilaiset kaupalliset ja julkiset palvelut, hoitavat asioitaan, viettävät vapaa-aikaa, tapaavat toisiaan. Päämääränä on keskusta, jossa ihmiset viihtyvät, ja mitä useampi ihminen siellä viihtyy, sitä monipuolisempaa palvelua siellä on tarjolla.
Mutta ei. Kävelykatu tyrmättiin kolmella perustelulla: se haittaa sujuvaa läpiajoa, Laurinkadun varrella on toimintoja, jotka eivät sovellu kävelykadun varrelle, ja pankkien oven eteen pitää päästä autolla.
Erityisen hämmentävää minusta on, että yrittäjien edustajina esiintyvät ihmiset ovat halunneet varmistaa, että Lohjan keskustan läpi pitää päästä ajamaan mahdollisimman sujuvasti, pysähtymättä. Ei se voi olla yrittäjien etu.
Tietysti joku voi ajatella, että asiakas haluaa ajaa juuri hänen liikkeeseensä, pysäköidä oven viereen ja jatkaa sitten eteenpäin sivuille vilkuilematta. Mutta jos lisätään vähän järkeä tähän ajatteluun, lienee lähes jokaisen yrittäjän etu, että paitsi omat, myös muiden liikkeiden asiakkaat kulkevat mahdollisimman monen näyteikkunan ohi keskustassa asioidessaan. Tämän ovat havainneet kaikkien Suomessa toteutettujen kävelykatujen varrella toimivat. Yhtään ainoaa kävelykatua ei ole peruutettu.
On makuasia, mikä toiminta sopii kävelykadun varrelle. Oleellista on, että kävelykatu houkuttelee liikkeitä ja palveluja, jotka kokevat sen varrelle sopivansa. Eivät kai ne kaikki siellä vielä ole, kun ei ole kävelykatuakaan. Eikä kävelykatuja perustetaa ja lakkauteta sen mukaan, millaisia liikkeitä missäkin kulloinkin sattuu olemaan. Kyllä järjestys menee toisin päin.
Uskomattomin on tämä pankkipuolueen argumentti, jonka mukaan ihmisten pitää päästä ajamaan mahdollisimman lähelle sitä reikää, joka pankin seinässä on rahalippaitten jättämistä varten. Tässä argumentissa ei ole suhteellisuudentajusta häivääkään. Nämä lipasreiät pankkirakennuksissa ovat mikrotason asioita, kun kaupungin keskustaa kehitetään. Pankit uusivat sisutustaan muutaman vuoden välein. Kyllä sille rahalipasreiällekin äkkiä löytyy uusi paikka.
Keskustan osayleiskaavan käsittelyä voidaan jatkaa joko vesittämällä koko kävelykeskusajatus, tai ottaa asia uudelleen järkevään tarkasteluun, vaikka sitten seuraavalla valtuustokaudella.
Ratkaisuja odotellessa toivoisin, että niin keskustassa asuvat kuin siellä asioivat ihmiset miettisivät, onko sujuva läpiajo se hallitseva kriteeri, jonka mukaan haluavat keskustaa kehittää.
Paikallisten yrittäjien kannattaisi myös miettiä, haluavatko he todella, että keskustan läpi pääsee ajamaan pysähtymättä mahdollisimman häiriöttä vai haluavatko he ihmisiä näyteikkunoidensa taakse.
Eero Karisto
Lohjan kaupunginhallituksen jäsen (vihr.)