(Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaa 04/2012)
Lankalauantai. Ostoskärry täyttyy pääsiäispyhien ruokatarvikkeista. Matkalla kassalle tarkistan ostoslistan ja huomaan, että tärkein puuttuu: kananmunat! Poika lupaa kipaista hakemassa, mutta palaa tyhjin käsin. Hyllyssä on vain kaksi rasiallista viiriäisenmunia. No niitä sitten, jos ei muuta ole.
Kassa kertoo, että kananmunia ei ole koko Lohjalla ja että asiakkaat tappelivat viimeisistä kennoista, kun tieto toimitusongelmista aiemmin viikolla levisi.
Kotiin päästyäni ruikutan facebookissa edessä olevaa munatonta pääsiäisaamiaista. Yllätyksekseni kananmunien puute poikii monta kommenttia. Yksi kertoo hakeneensa Lohjan suoramyynnistä, toinen kolunneensa viisi uusmaalaista ruokakauppaa turhaan, kolmas odottavansa aamua, jolloin kyläpaikan 20 kanaa olisivat pyöräyttäneet tuoreet munat nälkäisille.
Minun olisi siis pitänyt hypätä autoon ja ajaa erikseen maalle jonkun tutun tutun luo tai suoramyyntipuotiin! Pyrin kuitenkin välttämään turhaa autoilua saastuttavalla bensakotterollani ja siksi myös tekemään kerralla isot ruokaostokset yhdestä paikasta. Ja autolla on mentävä, koska kauppakassien kantaminen voi rampauttaa minut useaksi päiväksi. En ole varmaan ainoa tässä tuki- ja liikuntaelinsairaiden luvatussa maassa, jonka täytyy toimia samoin.
Suoramyynti ja erilaiset ruokaringit ovat todella hieno juttu. Mutta silti lähiruuan pitäisi olla ihan kaikkien saatavilla, omassa kaupassa ja ostamaan kannustavilla hinnoilla! Koska ostosten teko keskittyy nykyään isojen kauppaketjujen kauppoihin eikä pieniin erikoisliikkeisiin, lähiruokakin pitäisi saada niihin ihan normina eikä vain kalliina lisänä. Jos lähikauppani voisi joustavasti käyttää lähituottajia, olisinko todella nauttinut pääsiäisaamiaisella viiriäisenmunia? Olenko väärässä, jos arvelen, että juuri ne pienet paikalliset tuottajat ovat jo panostaneet kanojen mukavuuteen eikä EU:n häkkidirektiivi niitä paljon heilauta?
Haluaisin myös käsittelemätöntä maitoa ja luomuvihanneksia lähituottajilta, lihaa, jonka alkuperän tunnen. Olisi ylellistä, jos lähikaupasta voisi ostaa paikallisten metsästäjien kaatamaa riistaa kohtuullisella hinnalla tehokasvatetun broilerin tai toisella puolella maapalloa epämääräisissä oloissa kasvaneen naudanlihan sijaan. Ja ne munat. Eikö olisi ihanaa, jos kennon päällä lukisi: ”Kaunista huomenta! Toivottavat: Kieku, Kotko ja niiden siskot. Munalan tila, Lohja”?
Minna Jaskari (vihr.)