Ammattilainen on aina ammattilainen, ei mikään ”rasvahaalari”, ”rööriroope” tai ”pullakuski”. Se tuli taas kerran selväksi Lontoossa, jossa järjestettiin 4.-9.10. WorldSkills- eli ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut. Niihin osallistui 965 kilpailijaa 51 eri maasta eri puolilta maapalloa. Kilpailut järjestettiin ExCelin näyttely- ja konferenssikeskuksessa, joka on noin kymmenen jalkapallokentän kokoinen, massiivinen halli. Kilpailuihin tutustui noin 200 000 vierailijaa.
Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymää edusti automaatioasennuksen varapääekspertti Jarmo Kainumaa, joka avusti diplomin saanutta kilpailija Tuomas Pirttiniemeä.
Suomi voitti kilpailuissa viisi hopeaa ja kolme pronssia sijoittuen seitsemänneksi. Tätä sijoitusta kannattaa verrata esimerkiksi viime vuosien yleisurheilun maailmanmestaruus- ja olympiamitalisaaliisiimme. Mitalien lisäksi 18 suomalaista palkittiin diplomilla, jonka saadakseen kilpailijan tuli ylittää lajin keskiarvopistemäärä. Suomesta kilpailuihin osallistui 46 kilpailijaa, jotka mittelivät 45 eri lajissa. Kun nopeasti silmäilin netissä eri lajien tuloslistoja, totesin, että kolmen kärjessä näyttivät erittäin usein olevan Japani, Korea ja Singapore. Aasialainen ahkeruus, kurinalaisuus ja tinkimätön eteenpäin pyrkiminen näkyi tässäkin. Myös Brasilia menestyi erittäin hyvin.
Kun ottaa huomioon kilpailijoiden nuoren iän, ei voi kuin ihailla heidän taitojaan erittäin vaativissa lajeissa. Kilpailijat eivät saa keskustella messuvieraiden kanssa, vaan heidän täytyy keskittyä nopeasti etenevään lajiinsa täydellisesti tuhansien ja taas tuhansien uteliaiden silmäparien edessä. Esimerkiksi floristiikassa kilpailijalle oli varattu 70 minuuttia kukkakimpun tekemiseen. Kukka-asetelmaan sai käyttää 90 minuuttia ja pöytäkoristeeseen 120 minuuttia. Kilpailutyöt tehtiin etukäteen määritellyistä materiaaleista ja tarvikkeista. Kilpailupäivien aikana floristiopiskelijat tekivät yhteensä 8-12 erilaista asetelmaa.
Konepajatekniikan kilpailijat puolestaan valmistivat sähkökäyttöisen minimoottoripyörän, jonka tuli täyttää tiukat vaatimukset niin nopeuden, ajomatkan kuin turvallisuudenkin osalta. Arviointi perustui käytettyyn työaikaan, materiaaleihin ja tuotantokustannuksiin. Kirvesmiehet rakensivat pienen huvimajan, jonka suunnittelua ja rakentamista vaikeuttivat moneen suuntaan vinot kattorakenteet.
Ammattitaitokilpailuja järjestetään myös kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Kaikista näistä opiskelijat saavat arvokasta kokemusta. Kilpailuissa he voivat verkostoitua sekä keskenään että erilaisten sponsori- ym. yritysten kanssa. Tuleva työpaikkakin saattaa varmistua. He näkevät myös eri maiden kilpailijoiden työskentelytyylejä ja erilaisia tapoja valmistautua tehtävään. Näin he voivat myöhemmin soveltaa näkemiään tekniikoita itsekin käytäntöön. Opiskelijoiden kielitaito ja esiintymisvarmuus kohenevat ja turha jännittäminen kaikkoaa. Toisaalta he näkevät, että päästäkseen ammattitaidon huipulle heidän on työskenneltävä tinkimättömästi ja ahkerasti.
Se, että eri oppilaitokset tuovat kilpailuihin tutustumisretkille runsaasti peruskouluaan lopettelevia nuoria, on erityisen hyödyllistä. He voivat kokeilla erilaisia lajeja ja kysellä eksperteiltä ammattiin liittyviä kysymyksiä. Ennakkoluulot karisevat, ja heille saattaa jo kisoissa varmistua, että he haluavat hakeutua ammattiopistoon. Kaikille ei akateeminen ura sovi, mutta onneksi myös ammatillisella puolella voi edetä niin pitkälle kuin omat rahkeet riittävät. On myös muistettava, että yhteiskunnan hyvinvointi tarvitsee tekijänsä.