Luonto ja luonnonvarat
Lohjalaisten rikkaus – jonka arvoa ei aina ehkä kylliksi tajuta – on luonto, jonka keskeiset elementit ovat Lohjanharju ja Lohjanjärvi.
Lohjanharju on myös mittava pohjavesivarasto, jota ei ole syytä vaarantaa. Kaikki rakentaminen, teollisuus tai palvelutoiminta, joka uhkaa pohjavesivaroja, tulisi sijoittaa harjun ulkopuolelle.
Lohjanjärven piste- ja hajakuormitusta koko valuma-alueelta on vähennettävä ja valvottava. Tavoitteena on, että järvi täyttäisi EU:n vesipuitedirektiivin ehdot: kaikkien sisävesien olisi oltava hyvässä ekologisessa tilassa vuoteen 2015 mennessä.
Myös metsiä ja lähiluontoa pitäisi varata riittävästi kaikkien käytössä oleviksi virkistysalueiksi. Osa puistometsistä voitaisiin jättää kokonaan luonnontilaan.
Lohjan maaperä on kalkkipitoista, ja sen takia Lohjalla esiintyy liki 40 valtakunnallisesti uhanalaista kasvia. Lisäksi täällä on lukuisia arvokkaita luontotyyppejä kuten lehtoja ja kalkkikallioita. Jos niillä ole jo valmista suojelustatusta, ne on turvattava kaavoituksen avulla.
Maa-ainestenotto olisi keskitettävä tarkkaan valvotuille alueille siten, että siitä ei koituisi saaste-, päästö-, melu- tai liikennehaittoja.
Energia
Ensisijainen tavoite on energiankulutuksen kasvun pysäyttäminen. Se tarkoittaa tuntuvia energiansäästötavoitteita eritoten kaupungin suoraan hallinnoimissa rakennuksissa ja muilla sektoreilla.
Energiantuotannossa olisi pyrittävä vähentämään riippuvuutta ilmastonmuutosta kiihdyttävistä fossiilisista polttoaineista. Uusia asuinalueita kaavoitettaessa olisi tutkittava myös paikallisesti keskitetyn uusiutuvan energian kuten hakelämmön käytön mahdollisuus.
Korjausrakentamisen yhteydessä rakennuksiin pitäisi tehdä energiakatselmukset ja säästösuunnitelmat. Esimerkiksi ESCO-sopimukset tekisivät energiaremonteista taloudellisesti riskittömiä.
Asuinrakennuksissa olisi kannustettava ihmisiä lämpöpumppujen ja muun uusiutuvan energian käyttöön. Matala- ja passiivienergiatalojen rakentamista on suosittava. Olisi myös valmistauduttava kehittyvien uusien energiamuotojen kuten aurinkovoiman käyttöön esimerkiksi tietyissä pilottikohteissa.
Jätehuolto
Jätteen lajittelu ja erilliskeräys pitäisi mahdollistaa kaikilla asuinalueilla. Keräys pitäisi järjestää siten, että siitä koituisi mahdollisimman vähän esimerkiksi liikenteellisiä haittoja. Yrityksiä ja kotitalouksia pitäisi kannustaa ennen kaikkea jätteen välttämiseen ja ennaltaehkäisyyn ja kierrätykseen.
Jätteen energiakäyttö olisi suosittavaa lähinnä vain pienimuotoisissa laitoksissa, jos jäte ei kelpaa kierrätykseen ja palaa haitatta. Massapolttolaitokset ja arinakattilat vievät pohjan pois jätteiden synnyn ennaltaehkäisyltä ja aiheuttavat haitallisia päästöjä, joiden vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa.
Kierrätys
Kierrätyskeskusta käytetyn mutta käyttökelpoisen tavaran vaihtopaikkana olisi syytä tuoda vahvemmin esille. Kierrätyskeskuksen nykyinen sijainti on hiukan syrjäinen, joten se pitäisi mieluusti siirtää lähemmäksi keskustaa, jotta se olisi helpommin ihmisten tavoitettavissa.
Yhdyskuntarakenne
Lohjan väkiluku kasvaa noin 1 %:n vuosivauhtia. Tämä aiheuttaa paineita kaavoitukselle. Yhdyskuntarakenne olisi keskitettävänä tiiviinä pääteiden varrelle ja joukkoliikenneyhteyksien ulottuville. Palvelujen – ainakin koulujen – olisi mieluusti oltava samalla alueella, kohtuullisen matkan päässä.
Vanhojen asuinalueiden kaavoittaminen olisi hoidettava huolellisesti. Liiallinen rakennusoikeus johtaa vanhan rakennuskannan hävittämiseen ja luonnonvaroja tuhlaavaan uuden rakentamiseen. Tiivistäminen olisi tehtävä siten, että rakennetaan taajamien joutomaita, ja uudet alueet kaavoitetaan taajamien viereen, eikä erillisiksi satelliiteiksi.
Lohjalla on useita suojeltuja vanhoja arvorakennuksia. Rakennussuojelulain mukaan suojeltua rakennusta ei saa päästää rapistumaan. Lohjalla on oltu sen suhteen leväperäisiä. Suojelurakennuksille olisi laadittava kunnostus- tai ylläpitosuunnitelma, jonka toteutumista olisi valvottava.
Liikenne
Vihreä liikennepolitiikka lähtee siitä, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuva liikenteen energiankäyttö olisi vähennettävä minimiin. Se toisi helpotusta sekä kasvihuonekaasu- että hiukkaspäästöihin ja parantaisi ihmisten terveyttä.
Ihmisten riippuvuutta yksityisautoilusta olisi vähennettävä. Se tarkoittaa toimivia joukkoliikenneyhteyksiä ja lyhyemmillä matkoilla kevyen liikenteen suosimista.
Helsingin suuntaan Lohjan bussiyhteydet ovat kattavat. Haja-asutusalueille ei ole mielekästä rakentaa laajaa bussiliikenneverkkoa, mutta esimerkiksi pienimuotoinen kutsupohjainen palveluliikenne voisi olla oiva vaihtoehto.
Tulevaisuudessa ei riitä, että joukkoliikenne on vain olemassa – ihmiset olisi saatava myös käyttämään sitä. Tämä tarkoittaisi tarvittaessa hintasubventioita, enemmän vaihtoehtoja esimerkiksi eri ikäryhmille tai ajanjaksoille, sekä alennettuja lippujen hintoja.
Lohjan on varauduttava myös Lohja-Espoo-junaradan tuloon 15–25 vuoden sisällä. Asemien sijoittaminen ja kaavoitus niiden ympärille olisi valmisteltava huolellisesti.
Myös valmiin Karjaa-Riihimäki-radan avaaminen uudelleen henkilöliikenteelle olisi tutkittava. Se avaisi nopeammat yhteydet Lohjalta Sisä-Suomeen.
Lohjan ympäristö- ja ilmasto-ohjelma (luonnos)
-rakennusten energiatehokkuus (suora energiansäästö kaupungin omissa kiinteistöissä, remonteissa esim. ESCO-sopimuksilla)
-rakennusmääräykset uusille asuinalueille – kaupungilla on oikeus määrätä uusien rakennusten energiankäytöstä tontinluovutusehdoilla
-selvitytettävä, voitaisiinko lähitulevaisuudessa ainakin jotkin uudet asuinalueet kaavoittaa matalaenergiataloille ja tiukimpien ympäristönormien mukaan
-selvitettävä kaupungin energiantuotantorakenne ja pohdittava, voitaisiinko energiaomavaraisuutta lisätä niin, että päästöt ja muu ympäristökuormitus samalla vähenisivät
-liikenne – paitsi tiivis yhdyskuntarakenne, katsottava voitaisiinko subventoida bussiliikennettä Lohjan alueella jollakin erityisellä Lohja-kortilla (totutettaisiin ainakin alaikäiset bussin käyttäjiksi)
-kutsuliikennettä kehitettävä kaikkein syrjäisimpien seutujen palveluissa
-työsuhdebussilippuja (ainakin kaupungin palveluksessa oleville kauempaa tuleville)
-selvitytettävä VR:llä, voitaisiinko sähköistettävä Karjaa-Riihimäki-rataosuus avata henkilöliikenteelle
-kaupungin hankintasääntö ympäristöperusteiseksi
-muuta: liikenne- ja katuvalot led-pohjaisiksi
Sivistyskeskuksen haasteet
Lähiliikuntapaikat tulee säilyttää kaikissa taajamissa, ja rakentaa sellaisiin, missä niitä vielä ei ole. Kyseeseen tulevat niin hallit kuin ulkokentätkin. Pääasia, että lähellä kotia voi harrastaa liikuntaa. Mikäli Muijalan kuplahalli säilytetään, tulee sen lämmitysmuoto muuttaa vähempipäästöiseksi, esimerkiksi maalämmölle. Samoin jäähallin viereinen kenttä voitaisiin pitää lämmitettynä jäähallin tai uimahallin hukkalämmöllä.
Teatterin olisi hyvä suuntautua erityisesti lapsien ja nuorien tarpeisiin. Monipuolista, elämyksellistä ja kohtuuhintaista nukke- varjo- ym. teatteria voitaisiin rohkeasti kokeilla.
Nuorisotyö
Nuorisotalojen käyttäjäluvut ovat melko alhaiset. Onko niiden aika ohi, ja mitä niiden tilalle? Kohdennetut toiminnot eri nuorten alakulttuureille esim. musiikkitapahtumien ja muiden avoimien toimintojen osalta voisi olla mahdollisuus nuorisotalotoiminnalle. Toinen nuorisotyön muoto, johon mielestämme tulisi panostaa on koulunuorisotyö. Kouluissa nuorisotyöntekijät tavoittavat koko kohderyhmän ja saavat kontaktin myös niihin nuoriin, jotka eivät muuten ole löytäneet nuorisotyönpalveluihin. Uusia haasteita nuorisotyölle luo myös uudet yhteisöllisyyden muodot, kuten internetin verkkoyhteisöt. Verkossa tehtävään nuorisotyöhön pitäisi panostaa yhä enemmän ja enemmän. Nuorten vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja ja keinoja on etsittävä ja tuettava, samoin työpajatoimintaa. Kaikille nuorille on turvattava mahdollisuus osallistua virikkeelliseen vapaa-ajan toimintaan. Polarisoituminen pysäytettävä – meillä on huoli siitä marginaaliryhmästä nuoria, joilla menee yhä huonommin. Perheitä on tuettava kasvatustyössä.
Terveydenhuollon haasteet
Lohjan-Siuntion-Inkoon sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen ja palveluiden turvaaminen on seuraavan neljän vuoden suuri haaste, samoin terveydenhuollon henkilökunnan rekrytointi: on kehitettävä muitakin kannustimia kuin palkka, sekä tehtävä tehokasta yhteistyötä keskiasteen koulujen kanssa. Nuorten ja lasten hyvinvointi on nostettava vielä enemmän esille, esim. huostaanotot ovat koko ajan lisääntyneet. Eri toimialojen yhteistyötä on tiivistettävä. Monet-ryhmä tekee hyvää työtä, mutta reagoinnin on oltava nopeampaa.
Lohjan terveyskeskuspäivystyksen alkuhankaluuksista on päästävä irti. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä on tiivistettävä ja parannettava, koska Lohjalla käytetään keskimääräistä enemmän erikoissairaanhoidon palveluita, mikä on kalliimpaa kuin perusterveydenhuolto.
Vihreä näkökulma opetuslautakunnan tuleviin haasteisiin
Vanhemmille kuuluu vapaus valita lapsensa päivähoitomuoto: niin perhepäivähoitajia (yksityisiä ja kunnallisia), päiväkoteja (yksityisiä ja kunnallisia) kuin kotihoidontuen Lohja-lisääkin tarvitaan.
Hyvä peruskoulutus on yhdenvertaisuuden tae: tuntikehystä ei voi enää pienentää. Pienet ryhmäkoot päiväkodeissa ja kouluissa on investointi tulevaisuuteen. Lähikoulun ja inkluusion on toimittava, eli perusopetusryhmille annettava tarpeelliset resurssit. Kaikki oppilaat ovat erityisiä ja erikoisia: myös erityislahjakkuuksia on tuettava. Aamupäivätoiminta on aloitettava ja kerhotoimintaa on oltava iltapäivisin klo 17 saakka. Niille, joille koulunkäynti ei maistu, on oltava tarjolla pajamuotoista opetusta. Kunnon välipalaa tulee tarjota kouluilla, limsa- ja karkkiautomaatit pois. Kouluruokaan lisää makua, lapset ja nuoret ovat kriittisiä, he eivät koske mauttomiin ruokiin.
Hallintokuntien tulee tehdä yhteistyötä, samoin 3. sektori ja esim. Luaky ja Kanneljärven opisto on otettava mukaan kehittelemään lapsille mielekästä tekemistä koulun jälkeen.
Koulu-uupumusta ja syrjäytymistä on ehkäistävä riittävästi resurssoiduilla kouluterveydenhoitajilla, -psykologeilla ja -kuraattoreilla. Palkalla kunta ei voi kilpailla, joten muita työsuhde-etuja on heidänkin saamisekseen kehitettävä ja työnohjausta sekä vertaistukea on oltava saatavilla.
Mielekästä ammatti- ja oppisopimuskoulutusta sekä korkeakouluopintojen mahdollisuutta on kehitettävä edelleen. Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on tiivistettävä. On tärkeätä reagoida nopeasti yrityselämän muuttuviin tilanteisiin ja ympäristön muuttumiseen.
Kaikilla on oikeus oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Maahanmuuttajille tulee antaa subjektiivinen oikeus kielikoulutukseen. Eri uskontokuntia edustavien oppilaiden samoin kuin vapaa-ajattelijoiden tulee saada omaa eettistä opetustaan lähikoulussa tai siihen rinnastettavassa koulussa.
Pätkätöitä ei pidä sietää. Etenkin naisvaltaisilla aloilla opettajien, kouluavustajien ja hoitajien määräaikaisuudet tulee muuttaa toistaiseksi voimassaoleviksi. Kaupungilla on pian huutava pula osaavista työntekijöistä. Työnantaja, joka antaa kesäksi kenkää, ei menesty kilpailussa vähenevästä työvoimasta.
Jokaisen, myös lasten ja nuorten, on saatava vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Päätöksenteossa on kuunneltava asukasyhdistyksiä, nuorisovaltuustoja sekä lapsiasia-, vammais- ja vanhempainyhdistyksiä. Päiväkotien ja koulujen vanhempainyhdistyksien ja lautakunnan on voitava keskustella kasvotusten ainakin kerran vuodessa eri yläkoulualueilla.
Ympäristöohjelma tulee tehdä kaikilla kouluilla. Koulut tulee saada mukaan kehitysyhteistyöhankkeisiin (esim. koko koulun yhteinen kummilapsi tai koulurakennushanke). Jokaisella Lohjan päiväkodilla, koululla ja muulla oppilaitoksella pitää olla kestävän kehityksen ohjelma vuoteen 2010 mennessä.
Teidän lapsenne ovat myös meidän lapsiamme. Naapuriapua ja – tukea tarvitaan. Yksinäisistä on pidettävä huolta.