Laura Skaffari: Ryhmäpuheenvuoro pakolaistoiminnasta 16.12.2020

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja kuntalaiset

 

Kiintiöpakolainen tarkoittaa henkilöä, 

• joka on joutunut lähtemään kotimaastaan toiseen maahan kohtaamansa vainon takia ja 
• joka ei voi jäädä asumaan maahan, johon on paennut, ja 
• jonka YK on määritellyt pakolaiseksi. 

Kiintiöpakolaisia valittaessa arvioidaan lisäksi mm. Suomeen kotoutumisen edellytykset eikä valittu henkilö ei saa uhata yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Suomi painottaa kiintiöpolitiikassaan erityisesti haavoittuvimpien ryhmien, kuten lapsiperheiden vastaanottoa.

 

Kiintiöpakolaiset valitaan lähtökohtaisesti pakolaisleireiltä. Elinolot leireillä ovat katastrofaaliset. Asuntona teltta, niukasti ruokaa, paljon sairauksia, jatkuva epävarmuus ja pelko tulevasta, ei koulutusta tai työtä tarjolla. Näillä leireillä on valtavasti lapsia. 

 

Me puhumme tänään siitä, onko meillä, lohjalaisilla, moraalinen velvollisuus auttaa vainottuja ja erittäin haavoittuvassa asemassa olevia, pakolaisleireillä eläviä ihmisiä. Me puhumme lapsista, lapsiperheistä. Lohjan sopimus pakolaisten vastaanottamiseen on kohdistettu nimenomaan lapsiperheisiin. Oletko sinä sitä mieltä, että näistä lapsista vanhempineen ei tarvitse välittää? Että heidät voi jättää pakolaisleirien kurjuuteen. Tai että tämä asia voidaan sälyttää muiden maiden tai muiden kuntien harteille? Onko se oikea tapa toimia? 

 

Pakolaiskysymystä ei voida tarkastella puhtaasti taloudellisena kysymyksenä, kuten ei mitään muutakaan asiaa, joka pohjaa ihmisarvoon. Mutta otetaan ne hinnatkin pohdintaan. 

 

Kotouttamiskustannukset maksaa valtio, joka saa osan rahoista EU:lta. Valtion suunnalta tulevat rahat tulevat Lohjalle ja jäävät Lohjalle esim. vuokratuottojen muodossa.

 

Varhaiskasvatuksen kustannuksia kiintiöpakolaisten ottaminen ei Lohjalla muuta. Uusia ryhmiä ei tarvitse päiväkoteihin pakolaislasten takia perustaa. 

 

Perusopetus saa valmistavan opetuksen ja suomi toisena kielenä opetuksen rahoituksen valtiolta. Kiintiöpakolaiset eivät kasvata Lohjan opetuksen kustannuksia, sillä muun maahanmuuton, kuten työperäisen maahanmuuton sekä esim. kiinalaisten opiskelijaryhmien vuoksi kaupungissamme järjestetään joka tapauksessa sekä valmistavaa ja S2-opetusta. Mikäli kiintiöpakolaisia ei oteta, valmon ja S2:n kustannukset pysyvät ennallaan, mutta saamme valtionosuuksia vähemmän. Eli taloudellisesti häviämme. 

 

Toisen asteen koulutus saa rahoituksen suoraan opiskelijamäärien mukaan. Niin Kanneljärven opiston kuin Luksian toiminnassa maahanmuuttajataustaisten nuorten ja aikuisten koulutuksella on toiminnan ja rahoituksen kannalta suuri rooli. 

 

Lisäksi huomioidaan vielä ELY-keskuksen kautta tulevat rahat esim. tulkkipalveluihin.

 

Kuten huomaamme, kyse ei ole juurikaan rahasta. Mistä sitten on kyse, jos pakolaisia ei haluta Lohjalle? 

 

Arvoisa puheenjohtaja

 

Tässäkin salissa on tuskailtu Lohjan laskevaa väkilukua ja vääristyvää ikärakennetta. Maahanmuuttajat ovat yksi korjaava tekijä tässä kokonaisuudessa.

 

Mikäli kotouttaminen hoidetaan hyvin, on meillä muutaman vuoden kuluttua tarjolla uusia kuntalaisia, joista osa on koulutettu ja ohjattu työelämään, osa opiskelee, ja kyllä, joku on voinut jäädä myös työ- ja opiskeluelämän ulkopuolelle. Silloin meidän lienee syytä pysähtyä pohtimaan, olemmeko me toimineet kaikin puolin oikein. Ovatko kaikki trauma-apua tarvitsevat saaneet riittävästi tukea selviytyäkseen eteenpäin? Entä ovatko kuntalaiset osanneet suhtautua uusiin asukkaisiin positiivisesti tarjoten yhteisön, johon voi liittyä? Ovatko työnantajat ottaneet rohkeasti maahanmuuttajia töihin ilman ennakkoluuloja, joita luodaan ihonvärin tai murtaen puhutun suomen kielen takia? Ovatko meidän rakenteemme ja toimintamme oikeanlaisia, jos tänne muuttaneet nuoret aikuiset eivät ole työllistyneet tai jos lapset ovat syrjäytyneet? Viime päivinä on keskusteluun nostettu pieni Närpiön kunta. Kunta, jossa maahanmuuttajien osuus on vakilukuun suhteutettuna suuri. Kunta, jossa vallitsee lähes täystyöllisyys ja jossa toimeentulotukien varassa elää huomattavasti Suomen keskiarvoa vähemmän ihmisiä. Pitäisikö meidän, kuten koko valtion kotouttamistoiminnan, hieman mallintaa Närpiön toimintaa?

 

Arvoisa puheenjohtaja. Tiedän, että puheaikani on käytetty. Sanon silti vielä seuraavan, tärkeän asian:

 

Lopuksi toivon jokaisen pysähtyvän hetkeksi miettimään niitä apuja, joita Suomi ja suomalaiset ovat ajan saatossa muilta mailta saaneet. Toisen maailmansodan aikana Suomi sai sotilaallisen avun lisäksi monilta mailta taloudellista tukea esim. vaatteiden ja ruuan muodossa. Lisäksi Ruotsi, Tanska ja Norja ottivat vastaan suomalaisia pakolaisia, sotalapsia. Pelkästään Ruotsi tarjosi turvaa; kodin, ruuan ja koulupolun yli 70 000 suomalaiselle lapselle. Ja nyt me väittelemme siitä, voimmeko ottaa Lohjalle vuodessa 10 tai 20 ihmistä turvaan sotaa ja vainoja. Isäni oli muuten yksi noista 70 000 Ruotsissa olleesta sotalapsesta. Ja hän oli kuolemaansa saakka kiitollinen siitä avusta, siitä inhimillisyydestä ja lämmöstä, jota hän, pieni pakolaispoika, sai Ruotsissa osakseen. Ja niin olen kiitollinen minäkin. Toivon, että samaa inhimillisyyttä ja lämpöä, jota isäni sai osakseen, löytyy myös Lohjan valtuutettujen sydämistä. 

 

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa sekä kiintiöpakolaisperheiden että yksin maahan tulleiden nuorten pakolaisten ottamista Lohjalle.