Tytyrin elämyskaivoksesta on tehty toteutettavuusselvitys maaliskuussa 2011. Tällaisen selvityksen tarkoitus on antaa vastauksia onko hanke mielekäs toiminnallisesti, taloudellisesti ja rahoituksellisesti, sekä kartoittaa riskit. Selvityksessä esitettyjä lukuja pidetään yleisesti kovin optimistisina ja kaupungin kaavailemaa riskisijoitusta kyseenalaistetaan. Kun luvuista keskustellaan, niin perusteluissa ollaan nopeasti yleistyksissä, kuten, että yksi kaupungin sijoittama euro antaa 9 takaisin alueen toimijoille. Kun kaivoksen kävijämäärät ovat viime vuosina vaihdelleet 10 000 – 13 000 välillä, niin tästä on vielä matkaa kaavailtuun 47 000 kävijään vuodessa, jotta toiminta pyörii kannattavalla pohjalla ja tehdyt investoinnit saadaan takaisin. Mitä jos jäämme tämän alle? Onko Plan B:tä? Saadaanko kaivoksesta niin vetovoimainen, että se tuo Lohjalle joka kuukausi keskimäärin 4000 henkilöä (3 bussia joka päivä). Edessä voi olla myös ns. ”Happy problem”, eli jos kävijöitä olisikin kesäkuukausien piikkiaikona enemmän kuin tilat pystyvät vetämään. Tällä hetkellähän kaivoksessa on rajoitteena 200 samanaikaisen henkilön raja. Vai tuleeko nämä rajat olemaan lopullisena esteenä ennustettujen kävijämäärien tavoittamiseksi?
Lohja tarvitsee vetovoimatekijöitä ja -kohteita! Lohjan perinteisissä vierailukohteissa kävijämäärät ovat vakiintuneet muutamiin satoihin, korkeintaan pariin tuhanteen. Miten sitten Haikarin retkeilyalueen lakkauttaminen ja suunnitelmat Porlan alueen yksityistämisestä tukevat Lohjan kehittämistä matkailukohteena? Jos kaivoksen kävijämääräennusteet toteutuvat niin määrissä pitäisi olla jo jaettavaa koko keskustan alueen yrittäjille. Tuottaisiko kaupungin sijoittama 1€ tuottaisi tässä tapauksessa jopa 20€ takaisin! Muuttuisiko 3 vuoden päästä 100 vuotta täyttävän Puu-Anttilankin vetovoimaisuus jos keskustassa kävisi ennsteen mukaiset 30 000 matkailijaa enemmän kuin nyt? Nyt ei pidä siis tuijottaa vain yhtä elämyskaivosta. Sen lisäksi on turvattava ettei bussit vain aja kaivokselle ja sieltä pois. Miten kaupunkisuunnittelu vastaa tähän haasteeseen?
Olemme (vihr) moneen otteeseen kyseenalaistaneet kaupunkisuunnitteluamme viihtyisyyden ja matkailun kannalta. Kuka tulee katsomaan kaupunkia, josta kaikki vanha on purettu, ja tilalla on tasaista betoniseinää? Tai entisiä viheralueita jotka on rakennettu täyteen. Jos matkailijat saadaan viihtymään myös keskusta-alueella, niin meillä olisi vilkas keskusta ja ranta-alue, Porlan luontokeskittymä/kaupunkipuisto, kävelypainotteisia alueita, asukkaiden ja matkailijoiden kesäisenä olohuoneena toriaukio. Lohjan keskustaa pitää siis myös kehittää matkailukohteena, tai vähintäänkin matkailua tukevana keskittymänä.
Kaivos onkin nyt nähtävä vain yhtenä vetovoimaisuuden tukijalkana. Yksi tukijalka ei jaksa kannatella Lohjan vetovoimaisuutta kovin pitkään, eikä kaikkia munia pitäisi laittaa samaan koriin. Lohjan valtuustosalissa olisikin 10.12.2014 käytävä keskustelu jossa varmistetaan, että elämyskaivoksesta on annettu realistiset odotukset, ja että kaikki avoimet asiat on selvitetty. Mukaan keskusteluun on sen jälkeen tuotava kysymys tukevatko aikaisemmat päätökset ja meneillään olevat suunnitelmat keskustan, rannan ja Porlan alueiden kehittämisistä Lohjan keskustan asemaa matkailu- ja ajanvietekohteena. Jokaisen hallintokunnan päivittäisessä päätöksenteossa on tästä eteenpäin näyttävä päätöksien vaikutus Lohjan matkailun edistämiselle. Uudenmaanliiton asettamia strategisia tavoitteita koko Uudellemaalle ovat mm. Älykkään kasvun kehto ja Puhdas ja kaunis Uusimaa. Onko Lohja osa tätä strategiaa?
Ari Pihlström (vihr)