Julkaistu mielipidekirjoituksena Länsi-Uusimaassa 22.4.2014.
Ilkka Lähteenmäki (L-U 14.4.2014) esitti huolensa siitä, että kestävän kehityksen käsitettä ei ehkä täysin ymmärretä ja sillä perustellaan mitä erilaisimpia asioita. Lähteenmäen huoli on aiheellinen ja kestävän kehityksen sisältöä olisikin syytä tarkentaa, jotta sillä olisi vaikutusta ihmisten toimintaan. YK:n Gro Harlem Brundtlandin komission määritelmän mukaan “kehitys on kestävää, kun nykyinen sukupolvi voi tyydyttää tarpeensa vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”
Periaate on varsin yksinkertainen, mutta yleisluontoisena sen huomioiminen arjessa voi olla vaikeaa. Lisäksi periaatteen hyväksyminen käytännön toiminnan ohjenuoraksi tuottaa vaikeuksia ihmisille, jotka ovat vuosikymmeniä tottuneet energian ja luonnonvarojen vapaaseen hyödyntämiseen. Hyväksyminen tuottaa vaikeuksia, myös koska se saattaa edellyttää luopumista elintavoista, jotka koetaan normaaleiksi jopa perusoikeuksiksi.
Todettakoon, että nykyinen elämäntapamme, myös suomalaisten, on kestämättömällä pohjalla. Kulutamme joka vuosi enemmän kuin mitä maapallo pystyy vuosittain tuottamaan. Syömme siis tyhjäksi varastoja nopeammin kuin ne täydentyvät. Käytännössä joka vuosi maailman ylikulutuspäivän jälkeen (vuonna 2013 20.8.) elämme velalla, jonka lapsemme joutuvat maksamaan.
Minkä sitten pitää käytännössä muuttua, jotta toiminta olisi kestävällä pohjalla? Alla neljä kestävän kehityksen periaatetta, jotka ehkä tekevät kestävän kehityksen helpommin ymmärrettäväksi ja niitä seuraamalla on toiminnan ekologista ja sosiaalista kestävyyttä mahdollista arvioida. Lista perustuu Dr. Karl-Henrik Robèrt:n tiedemiesryhmän ajatuksiin, jotka he esittivät 80-90-l:n taitteessa.
Ollakseen kestävää, toiminnan tulisi huomioida seuraavat neljä periaatetta:
- Maankuoresta elonkehään siirtyvien aineiden (esim. hiilidioksidi) pitoisuutta ei kasvateta.
- Ihmisen toiminnan tuloksena syntyvien aineiden (esim. muovit) pitoisuutta elonkehässä ei kasvateta.
- Luonnon toimintoja (esim. kykyä tuottaa happea) ei heikennetä.
- Muiden ihmisten mahdollisuuksia omien perustarpeidensa tyydyttämiseen (esim. mahdollisuus ansaita elanto) ei heikennetä.
Sitra luonnehti kestävää kehitystä näin viime vuonna: ”Kestävän yhteiskunnan rakentamisessa on kyse paradigman eli toimintaamme ohjaavan ajattelutavan muutoksesta. Se vaatii sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä. Se aiheuttaa luopumisen tuskaa. Se pakottaa sietämään epävarmuutta ja epäonnistumisia. Se onnistuu vain riskinotolla ja rohkeudella. Se etenee pienin askelin kohti radikaalia muutosta. Mitä kauemmin odotamme, sitä kalliimman laskun maksamme. Mitä nopeammin hyväksymme muutoksen välttämättömyyden, sitä kukoistavamman maan me Suomesta rakennamme.”
Leo Junno
puheenjohtaja
Lohjan Vihreät ry