[Julkaistu Kirjoittajavieras-palstalla Länsi-Uusimaassa 7.11.2013.]
Lohjan perusturvalautakunta päätti 23.10. pidetyssä kokouksessaan, että otamme vuonna 2015 vastaan 30 pakolaista. He ovat todennäköisesti syyrialaisia kurdeja, sillä maamme hallitus on päättänyt, että Suomi ottaa ensi vuonna vastaan 500 syyrialaispakolaista. Syyrialaisille lisätään 300 ylimääräistä paikkaa ja tavanomaisesta 750 henkilön kiintiöstä kohdennetaan lisäksi 200 nimenomaan syyrialaispakolaisille. Eduskunta päättää vuosittain budjetin yhteydessä pakolaiskiintiön suuruuden ja valtioneuvosto päättää pakolaiskiintiön kohdentamisesta.
Kurdit ovat kurdin kieltä puhuva iranilainen kansa. Heitä asuu monissa maissa, eniten Irakissa, Iranissa, Turkissa, Syyriassa ja Israelissa. Uskonnoltaan useimmat kurdit ovat islamilaisia, juutalaisia, kristittyjä ja zarathustralaisia. Suomalaisille ehkä vierain näistä on zarathustralaisuus, joka korostaa ihmisen henkistä kehitystä, ruumiin, terveyden ja luonnon merkitystä. On irvokasta, että yli sadan vuoden ajan nämä ihmiset ovat kärsineet konflikteista, sodista ja etnisistä puhdistuksista. Heitä on vainottu poliittisesti ja murhattu raa’asti. Hengissä selvinneet ovat joutuneet jättämään kotimaansa. Heistä on tullut pakolaisia.
Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan pakolaisasemaa, toissijaista suojeluasemaa tai humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa. Turvapaikkamenettelyssä selvitetään myös mahdolliset muut perusteet oleskeluluvan myöntämiselle. Kiintiöpakolaisina Suomeen otetaan henkilöitä, jotka YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu UNHCR on katsonut pakolaisiksi, tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten.
Vuonna 2012 teollisuusmaista haki turvapaikkaa lähes puoli miljoonaa henkilöä. Eniten turvapaikkahakemuksia vastaanottivat Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Ruotsi ja Iso-Britannia. Turvapaikkaa Suomesta haki yhteensä 3 129 henkilöä. Turvapaikkayksikkö myönsi yhteensä 1 601 oleskelulupaa. Mainittakoon, että Ruotsista haki viime vuonna turvapaikkaa 43 887 henkilöä, Norjasta 9 785 ja Tanskasta 6 184 henkilöä. Suomen panos on inhimillisen hädän ja kärsimyksen auttamisessa aivan minimaalinen.
Syyriassa on kaksi vuotta jatkunut, todella paha ja laaja konflikti. Tällä hetkellä maasta on paennut kaksi miljoonaa ihmistä. Heistä puolet eli miljoona on viattomia lapsia, jotka ovat joutuneet näkemään vanhempiaan ja sisaruksiaan kidutettavan, raiskattavan tai tapettavan. Tilanne pahenee päivä päivältä. Konfliktissa on menehtynyt jo noin 100 000. Hafiz-lojalistit armeijoineen ja turvallisuuspalveluineen johtajanaan presidentti Bashar al-Assad haluaa tukahduttaa kurdien vaatimukset yhdenvertaisesta kohtelusta ja sulauttaa heidät osaksi Syyrian arabiväestöä.
Kidutusta, sähköiskuja, kynsien irtirepimistä ja kemiallisia aseita on jo käytetty. Käytetäänkö Syyriassa pian biokemiallisia tai biologisia aseita? ”Jos ihminen hukkuu, ei ole oikein seistä vieressä ja tuomita hukkuminen. Oikea tapa toimia on ojentaa hukkuvalle käsi. Syyriassa pinnan alle on vajoamassa kokonainen kansa. Pitäisi kysyä, mitä tapahtuu, jos kukaan ei puutu peliin?” Tämä on sitaatti Alan Hajilta, joka tuli Suomeen vuonna 2011, heti kansannousun alkamisen jälkeen.
Pakolaiset ovat kidutettuja ja traumatisoituneita, hädissään olevia ihmisiä, joilla pitäisi olla samat YK:n määrittelemät ihmisoikeudet kuin meilläkin rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun vakaumukseen, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen tai syntyperästä johtuvaan asemaan. Pakolaiset eivät romahduta talouttamme. He eivät yritäkään muuttaa suomalaisten tapoja ja käytäntöjä. He eivät käännytä meitä uskontoonsa. Hei eivät kaipaa kuuta taivaalta. Maahanmuuttajabarometri 2012 –tutkimus kertoo, että kotoutumisen kannalta tärkeimmiksi tekijöiksi koetaan työ, sopiva asunto, kielitaito, turvallisuus, terveyspalvelut sekä lasten pääsy kouluun tai opiskelemaan. Kannattaa muistaa, että me suomalaiset olemme osa siitä 5 %:sta maailman väestöä, joka kuluttaa 95 % maapallon hyödykkeistä. Hyvä antaa vähästäkin, paha ei anna paljostakaan.
Paula Nordström
kaupunginvaltuutettu