Liessaari on Lohjan keskustan tuntumassa sijaitseva, helposti saavutettavissa oleva lohjalaisille tuttu luontokohde. Saaressa sijaitsee upeaa monimuotoista metsää, kaksi laavua, uimaranta ja yksityisiä mökkejä. Liessaaren ajankohtaisesta tilanteesta on uutisoitu viimeksi keskiviikkona 14.10. Länsi-Uusimaa-lehdessä.
Vuonna 2025 laaditun kattavan luontoselvityksen perusteella Liessaaresta löytyy Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi, vaarantuneeksi ja silmälläpidettäväksi luokiteltuja luontotyyppejä. Saarella esiintyy alueellisesti uhanlaisia tai rauhoitettuja kasveja sekä uhanalaisia ja silmälläpidettäviä sammal- ja jäkälälajeja. Saaressa pesii erittäin uhanalaisiksi luokitellut hömötiainen ja nokikana sekä vaarantuneiksi ja silmälläpidettäväksi luokiteltuja lintuja. Huomioitavaa on, että Liessaaren suojelutarve on huomattu jo taajamaosayleiskaavaa (2016) laadittaessa.
Luontoselvityksen pohjalta laadittu Liessaaren hoito- ja käyttösuunnitelma on nyt päätöksenteossa. Eniten keskustelua suunnitelmassa on herättänyt ehdotus Liessaaren osittaisesta suojelusta ja sen vaikutuksista saaren virkistyskäyttöön. On luonnollista, että muutokset aiheuttavat epävarmuutta ja voimakkaitakin tunteita, kuten pelkoa. Onkin viisautta osata erottaa omat tunteet tutkimustiedosta.
Liessaaren läpäisee runsaan kahden kilometrin mittainen polku, joka on luontoliikkujien aktiivisessa käytössä. Suojelupäätöksen myötä liikkuminen jalkaisin Liessaaren itäisessä päässä olisi edelleen mahdollista merkittyä ja hoidettua polkua pitkin. Länsipäässä liikkua saisi myös muualla. Pelko Liessaaren virkistyskäytön kieltämisestä, mikäli saari suojellaan, on siis turha. Suojelupäätös ei myöskään vaikuta saaressa jo olevien mökkien käyttöön: tälläkin hetkellä esimerkiksi moottoriajoneuvoilla ajaminen saaressa on kiellettyä. Marjastamiseen ja sienestämiseen parempi ja helpommin saavutettava kohde on Lohjanharjun metsä, vaikka suojelupäätös ei kategorisesti kiellä näitä harrastuksia.
Arvokkaiden luontokohteiden suojelun on nostanut esiin myös YK biodiversiteettiohjelmassaan, jonka tavoitteisiin Suomi on sitoutunut. On tärkeä huomata, että arvokasta luontoa tulee suojella siellä missä sitä on. Etelä-Suomessa suojeluun sopivia alueita on määrällisesti vähän. Onneksi Liessaaren arvo ainutlaatuisena luonto- ja kulttuurihistoriallisena kohteena tunnistetaan. Se tulee ilmi Liessaaren hoito- ja käyttösuunnitelman työstämisen yhteydessä kerätyn kyselyn ja vuorovaikutustilaisuuksien kommenteista. Suunnitelman valmistelussa on kuultu lohjalaisia, mökkiläisiä sekä useita eri yhdistyksiä ja toimijoita. Liessaaren suojelu säilyttää arvokasta luontoa. Se ei ole pelkästään ihmisten etu, vaan teko luonnon itsensä vuoksi.
On totta, että vuonna 2017 kaupunginvaltuusto täpärästi eväsi Liessaaren suojelun, joka olisi ollut lahja 100-vuotiaalle Suomelle. Huomioitavaa päätöksessä on ensinnäkin se, että kaupunginhallitus tuolloin yksimielisesti puolsi suojelua ja toiseksi, että tuo äänestystulos kaupunginvaltuustossa syntyi yhden äänen erolla. Voittanutta vastaesitystä perusteltiin mm. sillä, että Suomen 100-vuotissyntymäpäivä oli jo mennyt. Emme voi tulkita, että tuo päätös sitoisi valtuutettujen ja päättäjien kädet nyt ja aina.
Lohjan kaupungin strategiassa, jonka toteuttamiseen kaupunginvaltuusto on sitoutunut, todetaan, että päätöksenteossa tehdään konkreettisia kestäviä valintoja ja huomioidaan ekologisuus, eikä tyydytä pelkkiin puheisiin. On ilahduttavaa, että luontoarvot on nostettu korkealle Lohjan strategiassa. On helppo nähdä, että Liessaaren suojelu on tällainen konkreettinen teko. Aikana, jolloin luontokato ja ihmisen tekemä luontohävitys saavat tilaa mediassa, onkin tärkeää saada myös positiivisia luontoa koskevia uutisia
Liessaaren hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksyttiin kaupunkikehityslautakunnan lokakuisessa kokouksessa. Äänestyksen tulos ei liittynyt kokouksen aiheuttamaan väsymykseen, vaan siihen, että kokouksessa huomattiin, että luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö eivät sulje toisiaan pois. Tuo päätös on hieno esimerkki kaikille päätöksentekijöille, kun pohditaan Liessaaren ja suomalaisen luonnon tulevaisuutta.
Sari Tuomivuo
Kirjoittaja on kaupunkikehityslautakunnan jäsen ja Vihreän valtuustoryhmän jäsen